Jurrissa olet urpo, osa 796

Otsikko kertonee kaiken, mutta laitetaan nyt muutama dataviesti yöltä ja perään omakin kertomus:

081129 03:15
HÄRKÄVALJAKONTIELLÄ NOIN
40-VUOTIAS AGGRESSIIVINEN
MIESASIAKAS.
PIZZALAATIKKO KOURASSA.
NAHKATAKKI. ON
MENOSSA KAUNISHARJUUNVAARALAAN

081129 03:29
HYRYLÄN SHELLILLÄ
AGGRESSIIVINEN PARISKUNTA
MATKALLA PORNAISIIN

Ja sitten omat kokemukset viimeyöltä. Ainut paikka mihin pystyin viimeyönä pysäyttämään auton turvallisesti, ilman että joku tulee heti repimään auton ovia auki, oli Lohjalla syrjäisen huoltoaseman pihalla (sinnekin jouduin siis viimeyönä). Tikkurilassa oli parempi pitää auto jatkuvassa liikkeessä ja Helsingin keskustassa vasta pahat paikat tulivatkin, kun 04:n aikaan kuittasin tilauksen Kalevankadulta takaisin Vantaalle. Tilauksessa oli nimi ja puhelinnumero, joten soitin kun olin lähellä ja sanoin että tässä olisi Vantaan taksi kohta paikalla. Puhelimeen naisasiakkaat huusivatkin että ajoin juuri heidän ohi, eli pysähdy tien varteen. Samalla kun laitoin vilkun oikealle, viittasi ainakin viisi ihmistä taksia pysähtymään, ja tietysti kuvittelivat, että otan heidät kyytiin. Lukitsin välittömästi auton ovet ja pysähdyin kadunvarteen.

Heti pysähdyttyäni, juoksi autoa kohti juuri ne viisi zombien näköistä känniurpoa ja kävivät auton oviin kiinni. Renkuttivat siinä kaikki ovet läpi ja kun huomasivat että ne ovat lukossa, tulivat siihen paukuttamaan pelkääjänpuoleista etuikkunaa. Raotin ikkunaa ja sanoin, että minut on tilattu tähän ja teistä ei kukaan liene minun asiakkaani (auton tilanneet naiset juoksivat juuri autoa kohti). Noh, siitä alkoi sitten kamala rähinä kun kaikki huutavat tilanneensa taksin ja nähneensä auton ensimmäisenä ja että tämä auto oli juuri heille varattu. Samalla omat asiakkaat tulivat auton vasemmalle puolelle, kysyin heidän nimeänsä ja kun se täsmäsi tilaukseen, avasin lukot ja päästin heidät kyytiin. Kadunreunassa seisovat urpot olivat hetken monttu auki ja tajuttuaan tilanteen, aloittivat sellaisen rähinän, että näin aiheelliseksi poistua paikalta ovet ja ikkunat lukossa.

Olihan se sen arvoista kuitenkin, pääsin asiakkaat kyydissä takaisin kotiseudulle ja hieman lähemmäksi tallia.

Matkaviihdettä

Automatkoillahan pitää olla aina hieman jotain viihdettä, ettei matkasta tule tylsistyttävä. Taksissa usein tylsyys torjutaan keskustelemalla ystävän kanssa ja joskus jopa kuljettajan kanssa. Minun kyydissäni kuitenkin yleisin matkaviihde tuntuu olevat kuljettajan iän arvuuttelu. Vuorosanat ovat erillisiä kommentteja, eivät kaikki yhdestä keskustelusta:

-Meidän kuljettaja on kyllä tosi nuoren näköinen
-Ihan kuin miun poikani Mikael, eikö ookki?
-Onko sun isäs taksikuski?
-Kuinkas vanha sä olet?
-Onhan sulla varmasti ajokortti?
-Saakos taksia ajaa nykyään mopokortilla?
-Kuinkas vanha sä olet? (uudelleen)

Usein arvuuttelua jatkuu koko matkan, mutta ikää ei suoraan uskalleta kysyä. Asiakkaat ilmeisesti mielummin leikkivät hieman ajatusleikkiä matkan ajan. Kerron toki ikäni jos joku sitä kysyy. Olen myös kuullut, että monelle kuljettajalle on ehdoteltu "luonnossa maksamista".. minulle ei kuitenkaan kukaan ole tätä ehdottanut, ovat varmaan pelänneet syytettä alaikäisiin sekaantumisesta.

Kuka pelkää taksimiestä?

Oikeampi kysymyksen asettelu olisi "kuka inhoaa taksikuskeja?", mutta lopulta päättelin että taksikuskeja ja takseja inhotaan, koska ne koetaan uhaksi, eli niitä pelätään. Mitään tilastotietoa minulla ei ole aiheesta, mutta kuulopuheisiin ja omakohtaisiin kokemuksiin perustuen voisin sanoa, että useimmat ihmiset pitävät taksikuskeja liikenteessä aggressiivisina, kaahareina ja liikenteen välttämättömänä pahana. Mielikuvat johtuvat kenties siitä, että taksi ottaa liikenteessä oman paikkansa, joskus hieman ronskimmin otteinkin ja pitää omasta tilastaan kiinni. Muille autoilijoille tulee sitten helposti alemmuudentunnetta ja nämä sitten niskavillat pystyssä ryhtyvät samaan ja lopulta haukkuvat takseja hulluista liikenneteoista.

Se siitä lässytyksestä.. Syy miksi otin asian esille, on viimeyön pölvästit, jotka eivät suinkaan rajoittuneet viimeyölle. Viimeyönä satuin nyt vain joutumaan muutaman amisbemaristin uhriksi ja yrittivätpä vielä haastaa minut jonkinlaiseen kilpailuunkin. Painelin yöllä kehä III:sta, kun viereeni tuli toisesta liittymästä sellainen perinteinen mölypurkki. Ajoin vakionopeudensäätimellä, joten nopeuteni oli suhteellisen vakio. Mölypurkki jäi siihen oikealle puolelleni rinnalle ajamaan ja tästähän tulee hieman epämukava olo kun baana on tyhjä ja ainut auto pysyttelee vieressä. Otin vakinopeudensäätimen pois, jolloin vauhtini hidastui ja yllättäen mölypurkki muutti nopeuttaan myös tilanteen mukaan. Ymmärsin kyllä leikin heti alkuun ja annoin asian olla, kunnes oman poistumisrampin lähestyessä näytin mölypurkille, että kyllä se perhevolvokin kiihtyy D5:n avittamana ihan sopivasti. Etukautta ohi ja bemaristi jäi johonkin taka-alalle nielemään maantiepölyä.

Ei ollut ensimmäinen kerta, mutta ei minua haittaa. On sitä ennenkin selvitty.

Kuka tässä jää?

Asiakas tulee Tikkurilasta kyytiin ja pyydän laittamaan vyöt kiinni. Tästä alkaa taas se hel*etin odottelu kun aasiakas yrittää kännissä räveltää sitä vyötä kiinni ja Volvon ystävällinen äänishow alkaa. Sitä kestää yön aikana kerran.. kaksi ja kolmekin mutta kun sama show ja vääntö vöistä käydään vähintään 1/3 asiakkaiden kanssa, alkaa siinä jo vähän pinna palamaan.

Sain kuitenkin määränpään udeltua ja vyötkin saatiin yhteistyöllä kiinni. Perillä herättelin sammuneen matkustajan.. (osoite muutettu)

M: Oltais perillä nyt
A: Mbbbewjjjmishhäää
M: Sopulipolku 5, tänne pyysit
A: Erhhghg.. kuka täässä jää?
M: Sinä jäät, Sopulipolku 5
M: Ja tekee 23,50€..
A: En mä täshä asu.. kuka tässä jää?
M: Sinä jäät tässä, sopulipolku 5:ssa ollaan niinkuin pyysit. Ei ole muita kyydissä.
A: Eikhö ole muita?
M: Ei ole.. se tekis sen 23,50€
Asiakas avaa oven ennenkuin ehdin lyödä sen lukkoon, onneksi avaamaton turvavyö pidättelee poistuvaa asiakasta jakkaralla..
M: Et voi poistua ennenkuin olet maksanut.
A: Makshan makssan..

Perinteinen Visa Electron löytyi lopulta taskunpohjalta ja asiakas hoiperteli Sopulipolku 5:n ovesta sisään, eli ilmeisesti asuikin ko. osoitteessa loppujen lopuksi. Kysäisin vielä takapenkillä istuvilta näkymättömiltä matkustajilta, että mihinkäs sitten ajetaan?

Tervetuloa lastentarhaan

Tervetuloa Vantaan suurimpaan lastentarhaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevaan taksien keräilyalueeseen mahtuu yhteensä noin 200 autoa ja sama määrä kuljettajia. Keräilyalueella kuljettajat odottavat autoineen pääsyä terminaalien taksiasemille, joihin mahtuu kerrallaan n. 25 autoa. Kun laitetaan +100 autoa ja niiden kuljettajat yhteen puomeilla suljettuun ahtaasen tilaan, saadaan aikaiseksi erittäin tulenarka yhdistelmä. Viimeyön viestejä:

081126 20:19
KYRÄILYN NOPEUSRAJOITUS
ON 30KM/H JOS JOKU EI
TIENNYT JA NIITÄ NÄYTTÄÄ
OLEVAN JOITAKIN (SAADAAN
TÖYSSYTKIN JOS
TARVII/;M.M.

081126 22:40
TARKKAAVAISUUTTA
KYRÄILYSSÄ ETTEI TAPAHDU
TAHALLISIA TAI
TAHATTOMIA VEIVAUKSIA JA
TÄYTETÄÄN JONOT TÄYTEEN
HUOMIOIDEN LUMIKASAT/;M.M.

081126 23:02
T2; PRIORI 20 JA
KYRÄILYSSÄ
RAUAHLLISUUTTA ETTEI
KOLISE/;M.M.

081126 23:30
JOS T1:SESTÄ EI SAA
ASIAKASTA NIIN SUORAAN
T2:SEEN/;M.M.

EIKÖHÄN SIINÄ
OLLUT TAAS
VÄHÄKSI AIKAA..

Talviyön kyytejä

Taksinkuljettajat himoavat aina hiljaisina aikoina näitä "pitkiä kyytejä", joilla siis tarkoitetaan kauemmas suuntautuvia rahakkaita keikkoja. Vaikka kyytien huonona puolena onkin pitkä ja tuskastuttava paluu tyhjänä ja sitä kautta myös kilometriansion kova lasku, tuntuu tällainen hieman pidempi kyyti silti hiljaisen ajan pelastukselta. Edellisiltana pääsinkin yhden kohtuupitkän kyydin kuljettamaan.

Aloitin vuoroni siinä klo 20 hujakoilla ja siirryin Koivukylän tolpalle. Edessäni oli yksi auto, joka oli seissyt siinä jo 20min aiemmin kun ajoin hakemaan taksiautoa tallilta. Ventta oli siis kohtuupitkä, mutta pian edelläoleva auto sai kyydin ja minäkin sain kuulla tuon mukavan datan "Plim"-äänen kello 20:23

Tsuo 20:23
N: 4233 Van
XXXXXTIE 24
MAKSU PERILLÄ
MB19

K: 8030 SUO
PORVOO ASKOLA !!
MB19

Huutomerkeistä päätellen myös keskus oli haistanut mukavan kyydin ja koska keskukselle oli ilmoitettu että maksaja tulee autolle vasta perillä, luotin siihen ja kuittasin tilauksen. Kävin hakemassa mukavan, joskis hieman hiljaisen asiakkaan ja kuljetin hänet Askolaan ja itseasiassa vielä jonkinverran pidemmällekin. Noin tunnin ajomatkan jälkeen mittari näytti n. 105€ ja paluu menikin sitten iloisissa tunnelmissa lumimyräkässä. Pysähdyinpä jopa pullakahvitauollekin matkalla :)

Minä en ollut ainut joka sai yöllä "kyytiä" (kaksimieliset älköön vaivautuko, sillä minä hoidan kaksimielisen ajattelun täälläpäin..) Lumimyräkkä pisti tietysti joiltain yksityisautoilijoilta pasmat sekaisin ja siellä oltiin sitten kehä I:n varressa nurinnarin penkassa, vaikka vasemmanpuoleiset kaistat olivat aivan sulana eikä liukkaudesta ollut tietoakaan muualla kuin reunakaistalla (Täältä nelivetoisen panssarivaunun nahkaratin takaa on helppo naureskella, mutta pelkällä järjenkäytölläkin voi selvitä huonoissa olosuhteissa)

HTD:n väki puolestaan ei ole saanut "kyytiä", sillä sähkökatkoksen takia Helsingissä on liennyt melkoinen härdelli.

081125 22:08
HTD:N KESKUKSESSA SÄHKÖT
POIKKI. HE EIVÄT VOI
LAITTAA TILAUKSIA
ASIAKKAILLE TOISTAISEKSI
LÄHITAKSI VÄLITTÄÄ KYYTEJÄ

Minulle ei ikävä kyllä irronnut yhtään ylimääräistä Helsingin kyytiä, toisaalta en sinne joutunutkaan kovinkaan montaa kertaa.

Ja vielä yksi.. onneksi meillä on lentokentällä niin huomaavaisia taksitarkastajia, ettei asiakkaidenkaan tarvitse saada märkiä kyytejä:

081125 22:09
T2 ASEMALLA ISOHKO
LÄTÄKKÖ AJETAAN VAROEN
ETTEI ASIAKKAAT KASTU

Jep....

Flamingo: Vantaan kultasuoni?

Niin, kai sitä täytyy mainita muutama sana "uudesta" lapsukaisestamme, Flamingosta.
Flamingohan on ensimmäinen suuri viihdekompleksi/yökerho ennen Helsinkiä, kun saavutaan pohjoisen suunnasta. Esim. Järvenpäästä saapuvalla asiakkaalla on huomattavasti lyhyempi matka Flamingoon kuin muihin Sedu Koskisen "hienoihin" paikkoihin Helsingissä. Siispä Flamingo vetää puoleensa ihmisiä paljon muualtakin kuin pelkästään Vantaalta ja siksipä sillä on reilu takseja työllistävä vaikutus.

Esimerkiksi viikonloppuna sain Myyrmäestä jopa kaksi kertaa kyydin Flamingoon, vaikka Myyrmäki on pullollaan kaikenikäisten juottoloita. Samaten ensimmäinen ikinä ajamani kyyti päätyi Koivukylästä Flamingoon. Lisäksi alkuillasta Flamingoon päätyminen on reilusti mukavampaa kuin Helsinkiin joutuminen, sillä Helsingistä ei alkuillasta ole asiaa kotiinpäin asiakas kyydissä.

Loppuyöstä Flamingo vetää taas niin mahtavasti. Tietenkään sadan asiakkaan jono ei miellytä edes taksikuskia (koska asiakkaat ovat pahalla päällä jonon takia ja vierittävät sen taksikuskin syyksi, syy ei suinkaan ole asiakkaissa, joita vain on siellä niin paljon), toisaalta, onhan siinä rahaa liikkeellä tuhansien eurojen edestä. Nämä poistuvat asiakkaat sitten päätyvät suurimmaksi osaksi lähiseudulle, mutta ehkä noin 10% kyydeistäni sieltä on kuitenkin päätynyt pidemmällekin. Torstaiyönä Porvoon Hinthaaran rauhallinen kyyti oli kyllä illan pelastus, mutta viikonloppuna aamuneljältä Sipoon Landbon kyyti keskelle korpea ei ole se kaikkein järkevin veto.

Ja itse asiakkaista.. suurin osa on mukavia, mutta toisaalta aikamoisia sottapyttyjä. Aamuviideltä jonon tyhjennyttyä alue on yksi karmea sikolätti. Roskaa ympäriinsä ja hotellin asiakkaatkin ovat varmasti todella mielissään. Riitapukareitakin on riittänyt: datalta tulee usein viestiä flamingon jonon tappeluista, yksi naisasiakas on saanut siellä tuopin niskaansa ja kun olin flamingoon asentamassa yhtenä päivänä isäni kanssa joulukoristeita, piti kaikki joulukoristeetkin kiinnittää toisiinsa nippusiteillä ja sokilla, sillä esimerkiksi joulukuusiaitauksen aidanseipäät olisivat turhan vaarallisia aggressiivisen ihmisen käsissä..

Tämä postaus nyt oli vähän tällaista sekalaista lässytystä Flamingon asiakaskunnasta.. vielä olisi muutama sana paikan liikennejärjestelyistä, mutta se olkoot oma postauksensa sitten aikanaan.

Vielä aiheeseen liittyvä kuva dataviestistä. 440 on Flamingon taksiaseman numero, A=yksi asiakas asemalla, AA=muutama asiakas, AAA=asiakkaita on jo paljon ja AAAAAAAAAA=aivan hel*etisti asiakkaita.

Mittari pimeäksi

Sain torstaiyön pimeinä tunteina soiton keikkapuhelimeen ajaessani kohti Vantaan Korsoa. Asiakas soitti erään kapakan pihalta Maakotkantieltä Korsosta ja pyysi autoa paikalle. Ilmoitin saapuvani muutamassa minuutissa ja perillä otinkin mukavan pariskunnan kyytiini.

Kohde oli Kulomäessä, eli noin viiden minuutin matkan päässä. Kun mittarissa oli kertynyt maksua 10€, avasi takapenkillä istuva mieshenkilö suunsa ja seuraava keskustelu käytiin:

A: Pistä se mittari vaan kiinni
M: Ehei, kyllä mä ajan ihan mittari auki.
A: Ahaa, ootko uusikin kuljettaja?
M: Juu olen, muutaman kuukauden vasta ajanut.

Loppumatka meni mukavissa tunnelmissa, mutta täytyi oikein miettiä hetki. Ovatko kuljettajan tunnollisuus ja mittari päällä ajaminen kääntäen verrannollisia? Luulin, että oletuksena mittari pidetään päällä ja ne harvat (toivottavasti) jotka ajavat mittari pimeänä omaan taskuun, ovat varkaita.

Viimeinen kyyti, osa I

Viimeinen kyyti on lähes poikkeuksetta joko se pahin tai sitten kyydin määränpää osuu kaikkein kauimmaksi omasta tallipaikasta. Viimeyönä olin vielä Flamingon suunnalla tarkistamassa yön rippeitä, joita ei kuitenkaan näkynyt. Datalta tuli vielä tilaus Lautamiehentieltä Klaukkalaan, Nurmijärvelle. Tässä olisi tietysti ollut se viimeinen kyyti atribuutilla "illan pisin ja kauimpana tallista", joten päätin hylätä kyydin ja jättää sen jollekin pirteämmälle aamukuskille.

Seuraavaksi lähdin Holiday inn-hotellin ohi ajamaan kohti Tikkurilaa, toiveena vielä vaikka kyyti hotellista kentälle. Ajoin ohi edelleen kohti Tikkurilaa ja Tikkurilantielle kääntyessäni tuli tilaus:

Tsuo 05:02
N: 4431 Van
05: 02
HOLIDAY INN HOT
HKI-VANTAA AIRPORT
RÄLSSITIE 2
HENKILÖKUNNAN TILAUS.

Jotkut kapakat tilaavat autoja viitteellä "Poken tilaus" tai "henkilökunnan tilaus", jolloin vastuu kyydistä tavallaan siirtyy pokelle ja kuljettaja voi kohtuullisen turvallisin mielin hakea keikan. Nyt kuitenkin ajattelin, että Holiday innin henkilökunta oli joko tilannut kyydin asiakkaan puolesta tai sitten kyytiin oli tulossa henkilökuntaa. No, ajoin paikalle ja pysähdyin pääoven eteen ja astuin ulos autosta. Henkilökuntaa oli kyllä vastassa, mutta se oli Securitaksen henkilökuntaa ja asiakas istui siinä rähjäisen näköisenä ja vahvasti humalassa tietysti. Ajatus oli tietysti "Minähän en ole roskakuski", mutta en sanonut sitä ääneen vaan otin asiakkaan kyytiin, kohdekin olisi niinkin lähellä kuin Bonus inn, Elannontiellä. Lyhyt keikka, mutta enpä toisaalta olisi jaksanut sellaista jurripeikkoa pidemmälle kuskatakaan.

Viestejä datalta

Satunnaisia otteita datalta viimeyöltä:

04:09
KAUKLAHDENVÄYLÄLLÄ
VANTTILAN JA TILLIMÄEN
VÄLILLÄ PEUROJA

Nelijalkaisia taas liikenteen seassa. Peurasta on tullut hyvin urbaani eläin, sillä se viihtyy joskus jopa Mannerheimintiellä 8) (ei tietenkään tässä kyseisessä invaasiossa)

00:33
FLAMINGOSSA* SUUNNOLLA*
T2* TIKKURILASSA
ASIAKKAITA ! VALITKAA
ITSE: PS KENTÄLLÄ NIITÄ
ON 100.

Pikkujoulukausi on näemmä hyvässä vauhdissa. Kentällä riittää asiakkaita jonoksi saakka ja autot puolestaan ovat illan ruuhkan jälkeen siirtyneet lähiökyytien pariin. Itse olin tietysti juuri tauolla..

00:34
ASEMALTA 452 RAJAKYLÄÄN
YRITTÄVÄ ASIAKAS ON
MAKSUKYVYTÖN. ILMOITTI
AUTO XX.

Jos olet rahaton ja Matkalla Rajakylään, me tiedämme sen emmekä halua sinua kyytiin. Älä siis ihmettele jos lennät autosta ulos nopeammin kuin.. noh, nopeasti.

Arkiyö

Uskomatonta, miten paljon arkiyö eroaa viikonloppuyöstä. Ajoin viimeyönä ensimmäisen arkivuoroni ja vaikka kuvittelin yön olevan kovin hiljainen, löytyi tekemistä kyllä mukavasti koko loppuyöksi. Viikonloppuisin on kamala kiire päällä ja koko ajaminen tuntuu sekavalta ja hektiseltä hosumiselta, arkiyönä puolestaan korostuu oikealle asemalle hakeutumisen merkitys ja vaikka kaikki tapahtuukin kovin rauhallisesti, pääsin silti kutakuinkin perjantai-illan kassalukemiin.

Aloitin illan hakeutumalla Peltolantien tolpalle, jossa ei ollut yhtään autoa. Yleensä olen hieman boikotoinut kyseistä tolppaa, sillä suurin osa on Peltolantorin räkäläkeskittymästä saapuvia äkäisiä jurripeikkoja. Nyt kuitenkin tein poikkeuksen ja toivoin saavani nopeasti kävelypokan kyytiin ja sellaisenhan sain, jopa kaksi peräkkäin ja vielä jäi yksi asiakas odottamaan seuraavaa taksia. Kyydit olivat melko lyhyitä paikalliskeikkoja ja lopulta päädyin Koivukylään, josta sain seuraavan kyydin Pukinmäkeen junaliikenteen takkuilun seurauksena. Pukinmäestä jatkoin lentokentälle, jossa olikin aivan uskomaton ruuhka ja purettavaa riitti. Takseja virtasi ilmailutieltä saakka suoraan keräilyalueen läpi tasaisena virtana ja oman kyytini jälkeen minulle riitti vielä toinenkin kyyti, noin "touch and go"-tyylisesti.

Loppuyö menikin sitten mukavasti Tikkurilan aseman ja Flamingon tunnelmissa. Tikkurilan asemalle käveli todella mukavia vesiselviä asiakkaita ja Flamingoltakin sain mukavia kyytejä, siellä oli jopa jonoa aamuneljän kieppeillä. Illan pisin kyyti päätyikin Flamingosta Porvoon Hinthaaraan. Valaisemattomat mutkatiet toivatkin mukavaa vaihtelua kaupunkiajoon.

Aamuviiden aikaan kyydit alkoivatkin keskittyä lähinnä lentokenttäajoihin ja tarjoutuipa minulle Tikkurilastakin yksi mukava ennakkotilaus kentälle. Yön saldona oli hyvä fiilis ja into ajaa myös seuraavalla viikolla yövuoroja.

Pahuksen katutyöt

Helsingin keskusta on kyllä hyvin pian boikotissa, ihan kuten Espookin (joskin sielläkin tuli pyörittyä viimeyönä). Keskustan ja hartwall-areenan tienoilla olevat tietyöt muuttuvat kerran päivässä ja seuraavana yönä ei ole enää hajuakaan mihin pitäisi mennä. Manskulta ei pääse ikinä kääntymään vasemmalle (kun ei muista kaikkien niiden kapakoiden sijainteja niin väkisinkin eksyy välillä väärälle puolelle) ja Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksen seudulla olevat tietyöt sotkevat koko "ajojärjestelyt" ja eilenkin tuli pyörittyä ihan mielenkiintoisia manöövereita päästäkseen perille.. Ja sitten vielä ne v... ääliöt pysäköivät koko manskun täyteen ja annankadun taksitolppakin on autoja täynnä.

Tuosta Hartwall-areenan seudusta en sano muuta, kuin että ajan sinne tietäen mihin olen menossa ja kohta epäselvät ajojärjestelyt ovat lingonneet minut ulos järjestelmästä, eikä ole hajuakaan mihin jouduin. Kun yhden ajoreitin oppii niin seuraavana viikonloppuna onkin reitti jo muuttunut.

Taksikuskikin on lahjottavissa..

..kunhan tarjoaa tarpeeksi paljon ja kuljettaja on tarpeeksi typerä. Viimeyönä sain kyytiini erään Esson-huoltoaseman osakkaan ja ja kuljetin hänet eräälle Essolle. Asiakas kuitenkin tahtoi pian takaisin kotiin ja pyysi matkan maksettuaan minua odottamaan, lupasin odottaa mittari päällä. Tästä alkoikin sitten lahjominen, josko kuljettaja odottaisi ilman sitä mittaria, jos kuljettaja saa Essolta hieman "tuliaisia". Noh, alkuilta oli rauhallinen ja lupauduin odottamaan 5min, kunnes lähtisin pois.

Pian asiakas kömpikin takaisin kyytiin, antoi kanisterillisen moottoriöljyä, pullollisen tuulilasinpesunestettä, avaamattoman ison askin tupakkaa ja vielä kahvipaketin. Vein asiakkaan kotiinsa ja annoin jopa hyvälle tinkijälle hieman alennusta. Kyydin jälkeen ajoin takaisin taksiasemalle ja öljykanisterin paukkuessa kurveissa takakontin seiniä pitkin, pysähdyin hetkeksi miettimään (noin niinkuin muodollisesti, auto jatkoi vielä eteenpäin).
Mitä minä teen moottoriöljyllä? En mitään.. vasta kotona muistin että omassa autossa on öljynvaihto pian edessä, mutta jätin jo öljyt isännälle taksikäyttöön. Mitä teen lasinpesunesteellä? No ehkä sillä jotain tekee.. kotona olisi kyllä puolet isompi kannullinen sitä (joskaan se ei tuoksu sitruunaiselta, kuten lahjaksi saatu). Entäs tupakalla? Poltan ehkä kerran viikossa yhden savukkeen ja sitäkin varten ostin juuri ennen kyseistä kyytiä tupakkiaskin, joka riittänee ainakin pariksi kuukaudeksi. Viimeisenä kahvipaketti, mitäpä minä sillä tekisin? Juon kahvia yleensä vain töissä ja silloinkin vain jos se ei ole itse keitettyä. Annoin kahvipaketin aamukuskille ja sain hyvän mielen, senhän minä olenkin ansainnut suuresta anteliaisuudestani :)

Espoo boikottiin

Minä olen Vantaan taksi ja tästä lähtien keskityn täysin savipyöränä olemiseen ja lentokentän veivaamiseen, aiheutti se sitten muiden kuntien kuljettajissa kuinka paljon ärsyyntymistä tahansa. Espooseen en aja, ellei ole pakko ja Espoon Ulappatorin ja Soukan barbaarit kierrän kaukaa.

Viime viikonloppuna sain kyytiini seuraavanlaisen herttaisen matkustajan Espoon Tapiontorilta:

Keski-ikäinen ruskeaan nahkarotsiin pukeutunu nainen hoiperteli kyytiin. Osoitetta ei tarvinnut edes kysyä, sillä asiakas töksäytti sen kuin apteekkarille ja sanoi "katso siitä kartasta, minä en osaa mennä sinne." Noh, katsoin "kartasta" ja lähdin ajamaan kohti määränpäätä. Matka ei ollut kovinkaan pitkä ja saavuttuani "kartan" näyttämään osoitteeseen, käytiin seuraavanlainen keskustelu:

Asiakas: Missä me ollaan?
Minä: XXXXYYYY-tiellä, siellä mihin pyysit.
A: Aja sinne koululle!
M: Tähän sä kyllä pyysit, mutta voitko neuvoa reitin sinne koululle, en tunne seutua.
A: No sinne koululle!
M: Voisitko neuvoa reitin?
A: Tästä oikealle.. vasemmalle, ÄH (asiakas korotti jo ääntänsä), en minä tiedä, anteeksi että mä hermostun.
A: Ei näytä tutulta, voitko vaan ajaa sinen mihin pyysin?
M: No me käytiin siellä osoitteessa jo kerran.
A: No etkö voi katsoa siitä kartasta..
(lähdin ajamaan takaisin osoitteeseen)
A: Noniin tästä vasemmalle, ja pysäytä tähän, minä haen rahat sisältä.

Noh, olimme tasan samassa osoitteessa mihin navigaattori alunperin näytti, mutta asiakas ei sattunut humalassa aluksi tunnistaa kotiaan. Talo oli pitkähkön hiekkapolun päässä ja naiiviuttani en osannut epäillä asiakkaan maksukykyä (sain kyllä rahat, älkää siitä huoliko). Asiakas lähti hoipertelemaan ojanpenkkoja myöten kotiinsa ja katosi taloon. Odottelin n. 5min autossa ja asiakas hoipertelikin takaisin maksamaan. Ojensi 10€ setelin ja oli lähtemässä pois, kun sanoin että ei tämä riitä, matka maksoi 25€. Noh, asiakas selitteli luulleensa sitä 50€-seteliksi ja lähti hieman kimpaantuneena noutamaan lisää rahaa. Tällä kertaa asiakkaalla kesti niin kauan, että ehdin jo syödä banaanin, polttaa stressitupakan ja hieman potkiskella kiviä ennenkuin asiakas palasi näköpiiriin, hoiperellen tuon pitkän hiekkatien päästä ojanpohjia myöten. Pitkä kolikkovana seurasi asiakasta perässään ja autossa hän kippasi kourallisen pikkukolikoita etupenkille. Poimin siitä puuttuvat rahat ja saattoipa siinä muutama kolikko lipsahtaa istuimenkin väliin vaivanpalkaksi. Loput annoin asiakkaan kouraan ja esitin ystävällistä ja kaasutin pois paikalta. Ajoin tyhjänä Vantaalle saakka (ei sillä etteikö Espoossa olisi kyytejä riittänyt, en vain halunnut enää nähdä niitä) ja veivasin vielä muutaman kyydin kentältä toivoen, ettei yksikään päätyisi Espooseen.

Koko episodiin meni aikaa yli 40min vaikka ajomatka olikin loppujenlopuksi ihan lyhyt. Saattaapi olla onni, että poistuin Espoosta, sillä myöhemmin aamuyöstä Espoon Ulappatorilla tapahtui puukotus ja jonkinlainen joukkotappelu, jota oli todistamassa myös yksi kollega. Hänelle kiitos esimerkillisestä toiminnasta tapahtumapaikalla.

Vanhat vitsit

Moni asiakas on kapakkaillan päätteeksi hilpeällä tuulella ja asiaan tietysti kuuluu myös muutama vitsi. Seuraava keskustelu ei ole taksinkuljettajalle mikään yllätys, joten älä harmistu, jos kuljettaja ei välttämättä jaksakaan nauraa vitsillesi.

Kuljettaja: Minne ajetaan?
Asiakas: Kotiin, kiitos.
Kuljettaja: Ja missähän tämä koti sijaitsee?
Asiakas: (kertoo osoitteen ja remahtaa nauruun)

Hyvä on, onhan se aika metkaa kun kuljettaja ei tiedä missä asut ja luulet olevasi ensimmäinen, joka letkauttaa kyseisen jutun. Voin kuitenkin kertoa, että kuljettaja kuulee tämän vähintään yhtä monta kertaa illassa kuin mitä postinjakaja kuulee jakoreitillään "Ei tarttis tuoda näin paljon laskuja.." Siispä ei ole mitenkään ihmeellistä, ettei kuljettajaa erityisemmin naurata ja voisit suoraansanottuna keksiä jonkun paremman letkautuksen.

Ps. Olen ollut postinjakaja ja tiedän varsin hyvin kuinka usein "laskuvitsin" kuulee.

Ulkonäkö voi pettää

Tämä tuli taas todettua muutama viikonloppu sitten. Otin Tikkurilasta aamuyöllä neljän jälkeen yön viimeisiä kyytejä. Autoon astui neljä hyvin nestetasapainostaan huolta pitänyttä miestä ja lähdin ajamaan samalla määränpäätä tiedustellen. Miehet puhuivat jopa hieman rivoja ja vitsailivat ja lopulta ilmoittivat määränpääksi Vihdin. Yleensä Tikkurilan kapakoista lähdetään johonkin naapurilähiöihin, joten kuvittelin että n. 50min ajomatkan päässä oleva Vihti oli vain vitsi. Osoittautui kuitenkin, että miehet olivat vakavissaan, joten kerroin heille ettei matka ole ihan halpa, eli löytyyhän teiltä sitten maksukykyä. Edessä istuva herra asetti Kultaisen Amexin tai vastaavan "porvarikortin" vaihteenvalitsimen viereen ja niinpä lähdin ajamaan kohti Vihtiä.

Eipä mennyt kauaa kun päästiin Kehä III:lta pimeälle Vihdintielle. Kyseinen Vihdintie on pitkä ja mutkitteleva, valaisematon tie keskellä metsää. Muut nukkuivat jo sikeästi autossa ja minä tuijotin pelokkaana tietä mm. hirvien varalta. Automaattiset nopeuskamerat pitivät onneksi huolta, ettei tullut ajettua yhtään ylinopeutta. Melko pitkän ajamisen jälkeen vastaan tuli tienhaara ja S-market keskellä ei mitään. Pysähdyin ja herättelin matkustajia ja kysyin että joko ollaan lähellä (en ole ikinä edes käynyt Vihdissä, kuvittelin että ko. S-market oli vihdin keskustaa). Matkustajilla ei ollut hajuakaan missä olimme, joten kysyin tarkan osoitteen, laitoin sen navigaattoriin ja annoin luvan jatkaa unia. Noh, matka jatkui ja edessä oli vielä n. 20min ajomatka. Yhtäkkiä kesken ajon alkoi Volvon istuinvyö-hälytys huutamaan. Pysähdyin oitis tien sivuun ja pyysin takamatkustajia laittamaan vyöt kiinni. He kuitenkin kuorsasivat sikeästi ja minulle ei ikinä selvinnyt miten he olivat saaneet vyönsä auki unissaan.

Matka jatkui vielä ja vihdoin päästiin perille osoitteeseen. Herättelin matkustajat ja sain maksun matkasta. Emme olleet saapuneet mihinkään "paikallisen lähiön rupukortteliin" vaan edessä oli hulppea linnoitus ja pihassa komeillut Hummer ei ollut todellakaan ainut eikä edes pihan kallein auto. Taas kerran ulkonäkö oli päässyt pettämään ja olin aivan turhaan huolissani maksukyvystä, sitä kun tuntui herroilla lopulta riittävän. Olihan mielenkiintoinen reissu ja aivan yhtä mielenkiintoista oli pysytellä hereillä koko matka takaisin Vantaalle kohti omaa sänkyä..

Background..

Taksinkuljettajaksi ei ryhdytä rahan takia, tai ehkä joku ryhtyykin, mutta minä en ryhtynyt. Taksinkuljettajan ammatti ei ole mikään unelma-ammattini, mutta pienestä pitäen se on jollain oudolla tavalla kiehtonut minua. Lomamatkoille lähdettäessä oli jännittävää päästä taksin kyytiin ja katseltavaa riitti takapenkin keskipaikalta. Kiinnostuksen innoittamana osallistuin Vantaan taksikurssille ja nyt olen ajanut muutaman kuukauden taksia viikonloppuöisin. Tältä erää ammatti jää kuitenkin lyhyeksi kokeiluksi, mutta kenties armeijan jälkeen jatkan taksikuskin hommia esimerkiksi opiskelun ohessa.

Tämä blogi siis kertoo täysin taksinkuljettajan työpäivästä. Ratin takana tulee nähtyä ja usein myös kuultua paljon kaikkea outoa ja mielenkiintoista. Ehkäpä se herättää mielenkiintoa myös alan ulkopuolisissa ihmisissä. Tarkoituksenani ei ole mitenkään kilpailla lukuisten muiden taksiblogien kanssa, vaan kertoa omista "tapauksistani". Jokainen asiakas on kuitenkin erilainen ja kahta samanlaista juttua ei tällä alalla ole, eikä jutusta tule ikinä loppua kun aiheena on taksit.