lauantai 10. heinäkuuta 2010

Nirsoilua

Mitä enemmän ajan kyytejä lentoasemalta, sitä vastenmielisemmältä tuntuu jäädä "kylille" pyörimään ja metsästämään kyytejä. Etenkin viikonloppuöisin.

En ole varmaan kolmeen viikkoon ajanut ollenkaan viikonlopun yövuoroja ja tässä on tullut pahasti totuttua lentokentän rauhallisuuteen. Nyt otettiin heti kättelyssä luulot pois, kun pääsin taas nauttimaan viikonloppuyöstä.

Ensimmäinen kyyti kyliltä Tikkurilasta Kartanonkoskelle. Kysyin toivottua reittivalintaa ja sain tylyn "mikä tahansa käy"-vastauksen. Ajoin varmuudenvuoksi kuitenkin lyhyintä reittiä ja sainkin koko matkan kuunnella hermostunutta huokailua takapenkiltä. Kauhulla odotin hetkeä, jolloin pieleen mennyt ilta kaadettaisiin kuljettajan niskaan, mutta sitä ei onneksi tullut. Asiakas maksoi kyydin käteisellä ja paineli vähin äänin rappukäytävään.

Seuraava kyyti olikin sitten mallia "oksennussirkus". Alusta alkaen kaveri kehottaa toista kaveriaan ilmoittamaan, jos on huono olo. Kaveria taisi kuumottaa, koska tiesi suunilleen kuinka paljon taksiin oksentaminen maksaisi ja minua kuumotti vielä enemmän. Ehdimme kuitenkin pysähtyä ajoissa ja kaveri vietti seuraavat viisi minuuttia sormet kurkussa tienposkessa. Tämän jälkeen matka jatkui (joskin ikkunat auki, tuoksu oli melko voimakas) ja seuraava pysähdys tulikin simpparin kohdalla. Minun onneksi tyypit päättivät jatkaa matkaa kävellen. HUH.

Lopputuloksena oli siis mitättömän pieni kassa, oksennukselta haiseva taksi ja äärimmäisen korkea v*tutus. Sayonara!

torstai 8. heinäkuuta 2010

Nälkävuodet

Nyt se kesä on sitten alkanut. Muut kuskit pitävät nyt hiljaisimpana aikana lomaa ja minulla on tietysti kädet täynnä töitä kun pitäisi ajaa vähän muidenkin edestä. Lisäksi työtarjouksia on kesälomien ajaksi tullut varmaan kolmelta autoilijalta. Ei kiitos.

Sellaista aikaa tämä kesä vaan taksien kannalta on. Kaikki muutkin ovat lomilla ja liikemiehiä ei juurikaan ole liikenteessä. Lentokentälle tulee kyllä koneita, mutta kaipa nekin ovat sitten puolityhjiä, koska parhaimmillaan yhtä 30€ keikkaa on saanut odotella tuntitolkulla. Tällaisista illoista ei ole paljon kirjoitettavaa, joten blogikin pysyttelee nyt aika hiljaisena.

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Sober or drunk?

Englantia puhuva asiakas tulee kyytiin lentoasemalta, ja kysyy pilke silmäkulmassa:
- It was just midsummer festival. Are the people still drunk or are they already sober?

Väitin kovasti, ettei kukaan jaksa ryypiskellä kahta päivää kauemmin, joten eiköhän ihmiset ala olemaan melko selvänä.
Matka kuitenkin jatkui ja ajoimme Helsingin Nordenskiöldinkadun kautta Mechelininkadulle ja sieltä Holiday Inn-hotelliin länsiväylän kupeeseen. Tämän "helsingin läpiajon" aikana näin ainoastaan kolme ihmistä, eli kaupunki oli todella hiljainen..
Ensimmäisenä vastaan tuli pyörällä kaatunut ja itsensä kolhinnut ihminen. Ambulanssi ja ensihoitajat olivat paikkailemassa tätä Nordenskiöldinkadulla. Mannerheimintietä ylitti väsyneen näköinen nainen, jolla oli pelkät pikkuhousut jalassa. Kolmas matkan aikana näkynyt ihminen oli Mechelininkadulla hoiperteleva juoppo.

Tulikohan sitä sittenkin vastattua asiakkaan kysymykseen hieman hätiköiden?

Tuhannen taalan kysymys

Noin kello kahdelta yöllä kyytiini astui kiinalainen liikemies lentoasemalta. Kun olimme päässeet tuusulanväylälle, avasi asiakas ensimmäistä kertaa sanaisen arkkunsa:
- Excuse me, is this the sunset or dawn?

Hankala kysymys, en nimittäin itsekään oikeastaan tiennyt vastausta. Samanlainen "iltahämärä" oli ollut ilmoilla jo varmaan tunnin tai kaksi. Selitin asiakkaalle, ettei aurinko välttämättä laske keskikesän aikoihin välttämättä kokonaan. Sitten uppouduin takaisin omiin ajatuksiini ja päättelin, että kyllä sen täytyy auringonlasku olla. Kuitenkin puoli tuntia myöhemmin ajoin taas toiseen suuntaan tuusulanväylää ja olin aivan vakuuttunut, että tämän täytyy olla auringonnousu.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Perinteiset selitykset vol. 1

Asiakas: Onko ollut vilkas ilta?
Kuljettaja: Nooooh.. enpä menis sanomaan että kovinkaan vilkas. Olin tossa justiinsa kahvilla ja aika hiljaseltahan tämä näyttää. Ehkä se johtuu tästä säästä.. Ja vuoronkin alotin juuri äsken niin ei tässä ole ehtinyt paljon ajella.

---

Paskanmarjat. Aina kun taksikuskilta tiedustelee illan keikkamääriä, tulee vastauksena asian kiertelyä tai "hiljainen ilta". Onhan usein hiljaisempaa kuin kuljettaja toivoisi, mutta taksikurssilla opetetusti moni pyrkii suojelemaan vaihtokassaansa mahdollisilta rosvoilta. Nykyään korttimaksujen osuus maksuista on kuitenkin niin suuri, ettei edes vilkkaan viikonloppuyövuoron käteiskassalla pääse rikastumaan, eli taitaa olla tämäkin salailu nykyään aika turhaa. Eli kyllä, selityksiä meiltä löytyy ;)

Surffitukka

Kun ilta ei ole mennyt toivotulla tavalla ja "hotellilta" ei löytynyt miesseuraa mukaan, käytetään viimeinen epätoivoinen valttikortti, eli viattoman taksikuskin ahdistelu. Käsi olkapäälle ja näin se alkaa..

A: Hei surffitukka, saaks mä kysyä mikä sun nimi on?
---
A: Ootko koskaan harkinnu DJ:n uraa, sulla olis siihen lahjoja?

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Ei innosta

Jotenkin ei ole tämä kirjoittelu taas viimeaikoina onnistunut, vaikka kaikkea p*kaa onkin ropissut niskaan oikein huolella ja kaikkea kivaa siitä olisi saanutkin kirjoitettua. ULKO MAALAISEN PÖLY PILVEN (Islam... Islannin tuhkapilven) takia on ollut aika hiljaista ja vaikka lentokenttä toimiikin taas normaalisti, ei matkustajia tunnu olevan kuitenkaan normaalia määrää liikkeellä. Jos tilanne olisi jatkunut pidempään, olisi varmasti moni vähävarainen taksiyritys kaatunut kokonaan.

Vappua edeltävänä viikonloppuna oli edes jotain tekemistä, joskin perjantaivuoro meni pilalle kun liikkeellä oli kourallinen rahattomia asiakkaita ja jopa yksi maksutilannetta karkuunjuossut asiakas (ns. juoksujullikka). Ei voi jälkimmäisestäkään muuta todeta, kuin että säälittävä temppu. Tuskin tuollaista tekevää edes kiinnostaa, että kuljettajalla menee helposti yli puoli tuntia työaikaa hukkaan ja palkkakin jää koko siltä ajalta saamatta.

Noh jotain hyvääkin alkavalle kuulle. Edellinen nelivetovolvo lähti pois "laivastosta" ja tilalle tuli uudenkarhea V70. Käytännössä siis vastaava ajokki ilman nelivetoa ja hieman pienemmällä moottorilla. Huomenna ajan ensimmäisen vuoroni kyseisellä autolla ja kiva päästä sitäkin kokeilemaan. Vaihtelu virkistää :)

Pissalasset kyydissä

Kaksi nuorempaa kaveria astuu Tikkurilan tolpalta kyytiin, vartija huutelee perään jotain..
Aasiakas: Malmin kyttikselle, me tehdään valitus tosta vartijasta..
Minä: Malmille.. mikäs siinä vartijassa sitten mättäs?
A: No ku meillä oli pitkä junamatka ja juotiin siinä kaljaa ja sit tuli vähän pissahätä, ni pissattiin sitten sinne junaan yhteen nurkkaan.. ketä se nyt haittais? Voitko kuvitella?
M: Nii no onhan se vähän vaikea kuvitella, että pissasitte junaan.
A: Joo ja nyt ne vartijat ei päästäny meitä junaan takas eikä busseihin. Ei kuulemma saada olla koko asemalla ni me tultiin sit sun kyytiin, eikö ollu ystävällistä?
M: Todella, molemminpuoleinen hyöty.
A: Jos me maksetaan 10€ ni laita mittari kiinni?
M: Ihan mittari päällä ajattelin ajaa. Hinta lienee siellä 15€ tienoilla.
A: No me maksetaan 16€ ni laitatko mittarin kiinni?
M: En edelleenkään.
A: No hölmö olet jos ei raha kelpaa. Me aatellaan vaan sun parasta! Oks isäntä joku sun perhetuttu vai?
M: Ei ole perhetuttu, mutta arvostan kuitenki työnantajaa ja otan palkan siitä mitä on sovittu.
A: Noh katotaan mitä me sit maksetaan.. No ei, vitsi vitsi.
A: Laita se mittari pois vaan..
(Mittarissa tässä kohtaa 14,70€ ja poliisiasema siinä kivenheiton päässä)
M: No sovitaan että pysäytän sen jokatapauksessa ennen 15€
A: No okei sit..

Ja juuri poliisilaitoksen edessä mittari näytti sitten 14,90€ ja laitoin mittarin kassalle. Maksu tuli, annoin vaihtorahat 5,10€ ja sain jopa pitää sen kymmensenttisen, kun kerta minulla tekee niin tiukkaa rahan kanssa. Että sellainen mukava startti to-iltavuorolle :--))

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Musta verho laskeutuu

Kyllä tulee taas pieni olo tässä suuressa luonnonvoimien mylläämässä maailmassa.
LENTOASEMA HILJENI VULKAANISEN
TUHKAN VUOKSI KLO 24.00
HELSINKI-VANTAALLE JO MATKALLA
OLEVAT LENNOT JOIDEN ARVIOITU
SAAPUMISAIKA ON KLO 24.00 JÄLKEEN
OHJATAAN VARAKENTILLE TAI NE
JÄÄVÄT LÄHTÖASEMILLEEN.
LÄHTEVÄT LENNOT PERUUTETAAN.
LISÄTIETOJA TILANTEESA FINAVIAN
NETTISIVUILLA.

Eli tuosta oli siis kyse, jos jollekin ei vielä ollut selvää.
Varauduin jo vuoroa aloittaessa siihen, että joko yöstä tulee taksien kannalta todella hiljainen tai vaihtoehtoisesti ajellaan lompakon pullollaan maakuntiin. No toisilla kävi hyvä tuuri ja itselläni luonnollisesti ei.

Ensimmäinen arvio helsinki-vantaan sulkemisajankohdasta oli klo 21.00. Lentokentällä oli hieman jännittynyt tunnelma, keräilyalueella kulki jos jonkinmoista kuulopuhetta sulkemisajankohdasta ja sen vaikutuksista. Monella oli varmasti mielessä, että pitkää keikkaa saattaisi tulla kun kentällä lentojaan odottelevat lähtisivät koteihinsa kentän suljettua. Toki tällaiset "salaisuudet" pidettiin omana tietonaan, ettei vahingossakaan kollegoille riittäisi himoittuja pitkiä vetoja.

Kello 21.00 ilmoitettiin datalla, että seuraava tieto kentän sulkemisesta saadaan kello 22.00. Keräilyssä autoja riitti ja odotusaika oli melko pitkä, olihan kaikki kotimaanlennot ja moni Euroopankin lennoista peruttu. Muutaman kyydin ehdin kentältä kuitenkin ajaa.

Viimeiset tiedot lentokentän tilanteesta tuli datan kautta joskus kello 23 jälkeen. Kaikki kello 24 jälkeen aikataulun mukaan saapuvat koneet jättäisivät tulematta ja muutama lento oli vielä tulossa ennen keskiyötä. Itse siirryin tässä vaiheessa hotelli Hiltonin taksiasemalle pitkien kyytien perässä, koska mm. lentoyhtiöiden korvaamat pitkät ja vähemmän pitkät kyydit jaetaan ensisijaisesti Hiltonin asemalle. Taksiasema on mitoitettu neljälle autolle ja meitä olikin kymmenkunta tukkimassa siellä koko Hiltonin parkkipaikkaa. Pitkiä kyytejä ei tainnut tulla kellekään ja itsekin lähdin hieman lyhyemmän kyydin kera pois Hiltonilta puolenyön jälkeen.

Lentoasema on yleensäkin arki-iltoina monelle se ainut kyytien kyttäyspaikka, joten lentoaseman täydellinen sulkeminen ja kaikkien lentojen peruminen vaikuttaa huomattavasti myös takseihin. Juna-asemilla oli satunnaisia jonoja keskiyöhön saakka, mutta ei niilläkään kyydeillä olisi luultavasti kovin kummoisia summia keräilty. Tällaista tämä taksiala vain on, ikinä ei tiedä mitä tapahtuu ja miten Suomen yli leijaileva tuhkapilvi voi vaikuttaa. Nyt on sekin nähty.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Näitä lisää!

Viimeyö oli tähän mennessä yksi parhaimmista arkiyövuoroistani. Pääsin aloittamaan jo hyvissä ajoin iltapäiväruuhkan aikaan ja sainkin suoraan lennosta tilauksen Tikkurilasta Porkkalanniemeen. Keväisessä auringonpaisteessa oli mukava ajella hieman mutkaisempaakin pikkutietä merenrantamaisemiin.

Aloituskyydin jälkeen olikin sitten useampi tunti ihan perukyytiä lentoasemalta, kunnes sitten alkoi datalta tulla viestejä VR:n kauko-ohjausjärjestelmän ongelmista. Tikkurilan asemalla oli datan mukaan muutama asiakas, ja ajoinkin sitten sitä kautta. Muutama asiakas oli kyllä pientä vähättelyä, asiakkaita oli nimittäin pitkä jono ja nappasinkin siitä autollisen Hyvinkääläisiä kyytiin. Taisi tulla VR:lle taas kallis lasku, sillä VR oli luvannut korvata taksiasiakkaille matkan hinnan.

Loppuyöstä junaliikenne taas normalisoitui ja samaten taksitkin pakkautuivat takaisin lentokentälle odottelemaan yön viimeisiä koneita. Jokatapauksessa olen varsin tyytyväinen viimeyön saldoon.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Pehmo

Onkohan musta tulossa pehmo? Blogin alkuaikoina oli tarkoitus olla hieman sarkastinen ja ehkä vähän ilkeäkin kirjoittaja, mutta nyt tuntuu ettei tule ulos enää muuta kuin kukkahattutätijuttuja. Niinkuin tämä:

Sain viimeyönä niin lämmintä palautetta, että olin taas koko loppuyön hyvällä tuulella. Ajoin asiakkaan Helsingin Vuorimiehenkadulle ja menin sitten varmaan onnettominta reittivalintaa ja koukkasin suunilleen jokaisen pikkukadun kautta. Etenimme varsinaista sik-sakkia keskustan läpi ja jokaisessa risteyksessä piti hidastaa, ettei oikealta kukaan pääse yllättämään.
Silti matkan päätteeksi asiakas avasi suunsa, ja totesi:
"Ihanaa kun ajoit niin rauhallisesti, välillä tuntuu taksin kyydissä ettei hiukset pysy päässä".

Kyseinen asiakas ei ehkä edes tajunnut, kuinka paljon noinkin pieni positiivinen palaute tässä valituksien maailmasssa voi piristää kuljettajan päivää. Kiitokset sinne Vuorimiehenkadun suuntaan!

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Karman laki

Ehkä nyt ei voida kuitenkaan puhua karman laista, mutta jokin vastaava voima tuntuu hallitsevan taksialaa. Jos alkuilta tuntuu menevän hyvin, menee loppuilta luultavasti surkeasti. Jos ajat liian mukavia asiakkaita niin myöhemmin tämä kostautuu ja kyytiin kipuaa juuri ne pahimmat peikot ja valittajat.

Useimmiten kuitenkin tapahtuu niin, että jos ajat monta lyhyttä kyytiä hiljaiseen aikaan, on seuraava kyyti taas keskivertoa pidempi. Aloitin viimeyön vuoron jo aikaisin iltapäivällä. Lentokenttä vilkastuu yleensä vasta seitsemän aikaan, joten ehdin ajaa kolme lähiökyytiä ennen kentälle siirtymistä. Kaikki kyydit olivat alle 10€ hintaisia, eli todella lyhyitä. Odotusaikoihin nähden raivostuttavia vetoja.
Kolmen kyydin jälkeen siirryin sitten lentoasemalle ja sain noin 20min odotuksella asiakkaan ykkösterminaalista.

Meenasin tietysti repiä pelihousuni, kun asiakas ilmoitti kohteeksi Tikkurilan aseman. Asiakastahan ei tietenkään voi syyttää "väärästä" kohteesta, joten täytyy vain ajaa kohteeseen ja hoitaa asiakaspalvelu asiaankuuluvalla tavalla. Matkalla asiakas kyseli, tiedänkö kuinka usein junia menee Tikkurilasta Lahteen. Aika useinhan niitä junia taitaa mennä, mutta asiakas päätti silti ajaa taksilla sinne Lahteen. Kyllähän sitä aina yksi Lahden keikka kelpaa, etenkin kun alkuilta meni niin onnettomasti. Tarjosipa asiakas sitten matkalla kahvitkin ja antoi 10€ tippiä.

Kuten aiemmin sanoin, jos menee "liian hyvin" niin myöhemmin menee sitten vähän huonommin. Alkuilta oli tosiaan se kolme kyytiä = 30€ ja loppuyö jatkui Lahdenkeikan jälkeen pitkälti alle 30€ vedoilla.

keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Hola!

Joskus tulee kyllä hyvä mieli ihan pienistäkin asioista. Olen joskus lukiossa käynyt muutama espanjankurssin ja viimeyönä siitä oli kerrankin jotain iloa. Otin kyytiini Barcelonan yökoneesta hieman vanhemman pariskunnan, joka sitten supatteli koko matkan ajan espanjaksi jotain takapenkillä.

Kaikki ulkomaalaiset asiakkaat ovat yleensä iloisia, jos heille osataan sanoa heidän omalla kielellään vaikkapa "hei" tai "kiitos" tai jotain vastaavaa. No itse pysäytin taksamittarin mukavaan tasalukuun ja totesin asiakkaille "Treinta y siete euros, por favor". Takapenkiltä kuului pieni yllättynyt "oooo..." ja jos ei muuta niin ainakin minä sain hyvän mielen koko loppuyöksi.

Buenas noches.

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Zzzz

Jotenkin kirjoitteluinto on ollut viimeaikoina hieman laskussa. Päivityksiä ei ole oikein tullut ja vaikka ajatuksia on ollut paljon, en ole niitä vielä saanut "paperille" tai tiivistettyä yhtään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Ajaessa tulee kyllä ajateltua kaikkea, mutta en usko ihan kaikkia asiat kuitenkaan kiinnostavat lukijoita.

No muutama juttu..
1) Hieno keli oli taas päivällä. Viimeyönä satoi taas lunta, mutta aurinko lämmittää senverran voimakkaasti, että päätiet olivat ainakin sulia. Tulee kovin keväinen olo kun rapa roiskuu ja aurinko paistaa. Autoa saa kuitenkin olla kokoajan pesemässä eikä se kyllä pysy puhtaana yhtä keikkaa kauempaa.

2) Onko kukaan muu huomannut kuinka ovelasti noita Finnairin Citybuseja on koristeltu?
Jokaisessa on käytetty luovuutta ja keksitty joku ovela idea. Yksi busseista on teipattu muistuttamaan Lontoolaista kaksikerrosbussia ja yhdessä on kuvattuna Finnairin lentokone edestä, niin että auton renkaat osuvat juuri siivessä roikkuvien moottorien kohdalle. Pyörivät renkaat tuovat eloa lentokoneen moottoreihin. Muitakin hauskoja teippauksia löytyy.

3) Kehä I. Mikä hemmetti siellä on niin hankalaa? Tuntuu että aina kun olen päivävuorossa, tapahtuu kehä I:llä jokin ketjukolari tai vastaava. Tänäänkin siellä oli varmaan kolme kertaa eri kolari. Varsinainen murheenkryyni.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Ruuhkahärdelli

Pikkusen ripsottelee lunta niin lehdistö alkaa puhumaan "supertalvesta" ja tällaisia viestejä saadaan lukea datan kautta:
14:10 HELSINGISSÄ
MANNERHEIMINTIELLÄ HOT
CONTINENTALIN KOHDALLA
KESKUSTAAN PÄIN VALOISSA
KUORMA-AUTO OIKEALLA
KAISTALLA. LIIKENNE
SEISOO OOPPERA-TALOLLE
SAAKKA TÄLLÄ HETKELLÄ.
15:26 KEHÄÄ I:LLÄ VÄHÄN ENNEN
VIHDINTIETÄ HYYTYNYT
BUSSI. TUKKII YHDEN KAISTAN. HINAUSAUTO
PAIKALLA. HAITTAA
AJOSUUNNASSA ITÄ.
Ja näitähän riitti, vaikkei kaikkia raportoitu keskukseen. Mäkelänkadun ja Sturenkadun kulmassa näytti olevan myös rekka jumissa ja Helsinginkadun ja Vauhtitien risteyksessä oli tapahtunut taksin ja henkilöauton kolari, yksi kaista käytössä. Noiden rekkojen hyytymiset ovat olleet yksi tämän talven vitsauksista, erityisesti Turunväylältä noustessa Kehä I:lle idän suuntaan. Mutkassa on 30km/h rajoitus (eikä siinä kovempaa voi ajaakaan) ja mäki on melko jyrkkä ja liukas. Siinä on ollut lähes päivittäin rekka jumissa.

15:59 HÄMEENLINNANVÄYLÄLTÄ
KEHÄ 3:LLE (ITÄÄN)
VIEVÄSSÄ LIITTYMÄSSÄ
AUTO AJANUT LUMIPENKKAAN.
AUTO OSITTAIN TIELLÄ.
VAROKAA.
12:16 TUUSULANVÄYLÄLLÄ
HELSINKIIN PÄIN KOLARI.
TUUSULANVÄYLÄLLE JOHTAVAN
KORSON RAMPIN KOHDALLA.
14:08 ITÄVÄYLÄ POIKKI
HELSINKIIN PÄIN
HERTTONIEMEN LIITTYMÄN
KOHDALTA. KOLARI.

Ja kun tarpeeksi on kolissut niin lopputuloksena..
KEHÄ-III LAHDEN
MOOTTORITIEN KOHDALLA
MOLEMMAT KAISTAT SEISOO
LÄNTEEN PÄIN.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Kukkaruukku tiellä

02:55
KERAVALLA TAIKATIEN
ALUSSA KESKELLÄ TIETÄ
ISO KUKKARUUKKU.
VAROVAISUUTTA. ILMOITTI
AUTO XXX

Okei..

torstai 11. helmikuuta 2010

Motivaatiota

Joskus asiakkaalla on vähän vaikeuksia löytää motivaatiota matkan maksamiseen, etenkin jos on tullut vähän otettua kuppia tai jos on oikein mielenkiintoinen puheenaihe. Ei oikein jaksaisi kaivaa sitä seteliä takataskusta kun on niin hyvä horros päällä ja mukavat nahkapenkit, tai sitten oltiin juuri kertomassa siskon enon vaarin äidin tyttärentyttären aviomiehestä, joka sattuu olemaan ammatiltaan lääkäri (voitko uskoa?)

Mittarihan lyödään kassalle matkan päätteeksi, mutta jos maksussa kestää turhankin kauan niin mittaria takaisin vain päälle. Olen huomannut, että sitä rahaa alkaa löytymään yllättävän nopeasti kun mittarissa alkaa juoksemaan 38,00€/t odotustaksaa. Se on hieman päälle 60snt/min eli mittarin lukema kasvaa 20snt noin 19 sekunnin välein. Helpottaa kummasti *thumbsup*

perjantai 5. helmikuuta 2010

Länsää

Tikkurilan asemalla tuli eräs mieshenkilö juttelemaan minulle kaljapullo kädessä ja selvästi humalassa.

"Asiakas": Joohs mä ottan takszzzsssinm, paljgonko mamaksaa länsdää?
Minä: Paljonko maksaa.. länsdää??
A: Nhiii länhsääh!
M: Ottakaa tuolta tuo ensimmäinen taksi
A: Muthhta paljnohko maksaha?
M: Minne?
Asiakas ryhdistäytyi hieman ja mutisi vielä kerran..
A: Nii länsää, länsdemikänee.. länsimäkeen.
M: Ahaa, länsimäkeen.. No oisko se jotain 20€ luokkaa.
A: Eli tuhulee halvmenaksi mennä buussilla?
M: No taitaa kyllä tulla, selvästi halvemmaksi.
A: No älöä nyt suutu!

Kinasteltiin siinä hetki siitä, että suutuinko minä. En tosiaankaan suuttunut ja hymyilin muutenkin tälle herralle kokoajan.

A: Noo ota nytt edess bisshe viikhonlopunalootetluks! (tarjosi kassista avaamatonta pulloa)
M: Ei kiitos, en mä oikein sais kuljetella omia alkoholijuomia tolla taksilla..
A: OOota ota, ei kujkhaan huomaa.. laitat korvan taakshe.
M: En mä kyllä nyt ota, sitäpaitsi en juo edes olutta.
A: No ei väkiisin, morjens..

tiistai 2. helmikuuta 2010

Maksamisen vaikeus

Tehdäänpä muutama asia selväksi.. Minä olen taksinkuljettaja enkä päätä taksin hinnoittelusta. Ei ole minun vikani jos päätät valita kulkuvälineeksi taksin (vaikka se olisi ainut mahdollisuus aamuyöllä) enkä minä ole pakottanut sinua kyytiin. Minä en myöskään keksinyt taksamittarin näyttämää hintaa päästäni enkä ole laittanut mittaria pyörimään nopeammin (mittarihan on sinetöity, enkä pysty vaikuttamaan sen "pyörimisnopeuteen")

Siispä, jos sinä tulet taksin kyytiin vapaaehtoisesti ja joudut maksamaan saamastasi kuljetuspalvelusta, älä s****na rypistele seteleitä ja heittele minua rahoillasi mielenosoituksena matkan hinnasta.

Tulipahan vain mieleen viikonlopun hulinoiden jälkeen :---))

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Ennakoivaa taksikäyttäytymistä

Yksi viimeyön asiakkaista pyysi minua pysähtymään matkalla McDonaldsin pihaan. Pikaruokaa ei ollut menossa hakemaan, vaan sanoi käyvänsä oksentamassa väkisin, ettei sitten tule myöhemmin matkalla taksiin. Sormet kurkkuun, pikainen ennakoiva vatsalaukun tyhjennys ja matka jatkuu.

Kätevää, sanoisin. Tulee paljon halvemmaksi kuin taksiin oksentaminen!

perjantai 29. tammikuuta 2010

Liukastelemassa

Olimme tuossa keskiviikkoiltana autoilijan ja toisen kuljettajan kanssa harjoittelemassa liukkaanajoa Vantaan myllykylässä. Ajoharjoittelu oli tarkoitettu vain takseille ja niiden kuljettajille, paikalla oli myös keskiuudenmaan pelastuslaitos, Vehon edustaja ja ST1.

Homma alkoi pelastuslaitoksen pitämällä "toiminta onnettomuustilanteessa"-koulutuksella. Itse olen saman esitelmän katsellut läpi reilu vuosi sitten taksikurssilla, joten minut ja vastaavat tapaukset vapautettiin ST1:n pullakahvitarjoilun pariin. Kuuntelin toki osan esitelmästä uudelleen ihan kertauksen vuoksi.

Alkulöpinöiden jälkeen siirryimme autoihin (osa tuli takseilla, osa henkilökohtaisilla autoillaan) ja radiopuhelimet mukana radalle. Paikalla oli kouluttajat neuvomassa ja antamassa palautetta radiopuhelimitse ja voin kertoa että palaute oli ainakin suoraa. "Vituikshan se meni" ja "No ihan hyvin meni, tosin vauhti oli sellanen jota mun isoäitikin käyttäisi". Meitä kun oli usea kuljettaja samassa autossa, ajoimme jokaisen radan läpi ja vaihdoimme kuskia auton sisällä. Tätä jatkettiin sitten lähes kyllästymiseen asti..

Mainitsin alussa paikallaolijaksi myös Vehon edustajan. Mukana oli kolme uutukaista Mercedes Benziä, C-sarjan farmari, E-sarjan sedan ja GLK-sarjan nelivetomaasturi. Kuten sanoin, omalla autolla ei tarvinnut ajaa aivan kyllästymiseen saakka, vaan Vehon esittelyautot olivat vapaasti ajettavissa radalla. Tulihan noita kaikkia kokeiltua ja jokaisessa oli omat piirteensä. C-sarja oli mielestäni aivan liian pieni taksikäyttöön ainakin takatilojensa puolesta, mutta muuten varsin mukava peli. Kyseiseen autoon oli lisävarusteena valittu mm. adaptiivinen "ilmapenkki", eli ajotilanteen mukaan (ja manuaalisesti) istuimen mm. sivutuissa olevat pienet ilmatyynyt täyttyivät ja tyhjenivät. E-sarjan sedan oli varsin laadukkaan oloinen ja edellinen E-sarjahan on varsin yleinen taksikäytössä. Uutta E-sarjaa tullaan varmasti näkemään taksiliikenteessä yhä enemmän ja enemmän. "Erikoisuutena" tässä mallissa oli istuinvöiden esikiristimet. Mikään ameriikankeksintöhän tuo ei ole, mutta hyvin tuntuivat toimivan ja hätäjarrutuksessa vyöt kiristyivät takkia vasten melko voimakkaasti. Viimeisenä (muttei vähäisimpänä) koeajoimme GLK-mersua. Neliveto säilytti pidon varsin hyvin vaikka alla oli kitkarenkaat ja jäinen alusta. Sisätiloiltaan auto oli melko tilava ja sopisi varmasti myös taksikäyttöön. ESP puuttui muidenkin mersujen lailla ajoon aika radikaalisti ja katkaisi tehonlisäämisen lähes kokonaan ennenkuin pito saatiin täysin takaisin.

Varsin mukava iltapäivä oli loppujenlopuksi. Radalta piti lähteä suoraan töihin ja hetken olikin vaikea ajaa "normaalisti", kun ensin oli kolme tuntia painanut kaasu pohjassa ja kylki edellä. Kenties tällaisia tilaisuuksia voidaan jatkossa hyväksikäyttää "ammattipätevyyden" mukaisissa jatkokoulutustilanteissa. Itse näen tällaisen harjoittelun olevan ainakin hyödyllisempää kuin taksilain kertaaminen oppitunneilla.

Kohde hukassa

Tällä kertaa kohde oli hukassa asiakkaalta ja sai tartutettua sen myös minuun.

Ulkomaalaisilla lentokentän kautta kyytiin kipuavilla matkustajilla on usein tulostettu paperilappu, jossa lukee hotellin nimi ja osoite. Asiakas saattaa näyttää kyseistä paperia, jos ei osaa esimerkiksi lausua hotellin nimeä. Näin kävi myös viimeyönä. Asiakas tulee T1:stä kyytiin, näyttää paperia ja sanoo "Hotel Zon". Meikäläinen katseli silmät pyörällään paperia ja lunttasin sieltä osoitteen, porkkalankatu 3, ruoholahti. En ollut ikinä ennen kuullutkaan hotelli Zonista.

Matkan päätteeksi saavuimme Porkkalankatu kolmeen ja pihalla oleva yrityksiä esittelevä kyltti kertoi myös hotelli Zonin sijaitsevan pihassa. Mitään hotellin ovea en kuitenkaan nähnyt ja ainut ovi rakennuksessa taisi johtaa Kemiran konttoriin. Selitin asiakkaalle, etten tiedä missä hotellin sisäänkäynti on. Asiakas tarjosi paperia uudestaan ja kysyi jos voisin soittaa paperilla näkyvään puhelinnumeroon.

*TUUT TUUT*
P: HotelZon, Maija Mehiläinen
M: Vantaan taksista hyvää iltaa, etsitään tässä asiakkaan kanssa hotelli Zonia, mutta ei tunnu oikein löytyvän.
P: *muminaa*... ...meillä ei ole hotelleja ollenkaan, olemme hotellivarauspalvelu.
M: *facepalm*, ahaa tuota.. hetkinen, ei mitään, kiitos kuulemiin.

Viimeisen lauseen aikana käänsin taitellun paperin auki ja löysin piilotetulta sivulta tekstin: "Radisson SAS blue seaside". Selvitys asiakkaalle ja sitten kohti oikeaa hotellia. Onneksi Seaside-hotelli sijaitsee länsisataman vieressä, eli ei kovinkaan kaukana Porkkalankadusta. Muuten olisi tullut asiakkaalle kallis keikka.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Lentokenttäsekoilua

Vaikea ymmärtää miten Helsinki-Vantaan T2:sen taksiaseman ympäristö tuntuu tuottavan vaikeuksia niin monelle. Taksiaseman "laituri" on täysin aidattu metallikaiteilla, kylteillä ja erilaisilla köysillä ja nauhoilla. Pienimmätkin kolot metallikaiteiden päädyissä on suljettu "Ei kulkua"-kylteillä. Laiturialueelle päästäkseen on kaikenlisäksi käveltävä hieman sokkelomaisen jonotuskäytävän läpi. Bussialueelle vievät suojatiet löytyvät taksiaseman molemmilta puolilta..

Kaikesta tästä huolimatta harmittavan moni lentomatkustaja eksyy hortoilemaan sinne taksien sisään. Ensin he kävelevät koko jonotussysteemin läpi ja sitten osa kävelee taksien välistä bussipysäkeille (joutuvat silti kiertämään takaisin suojatielle, sillä bussipysäkkien katosten takaseinä on taksiaseman suuntaan) ja osa kävelee määrätietoisesti ensimmäistä taksia kohti ja hyppäävät sitten suojatielle juuri kun olet avaamassa heille ovia ja nappaamassa laukkuja auton kyytiin vaikuttaen joltain sisäänheittäjältä. Vielä enemmän harmittaa kun edellä kävelee joku ensimmäisen auton ohi bussipysäkille ja perässä tulee maksava asiakas. Toisena oleva auto lastaa toisen asiakkaan kyytiinsä ja itse jäät nuolemaan näppejäsi kun sinun asiakastasi ei taksikyyti kiinnostanutkaan. Hiljaisena aikana seuraava poka saattaa tulla vasta esim. 30min kuluttua ja takanasi ollut auto veivaa vahingossa kyytisi. Kyllä vituttaa, molempia.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Rahaton

Viesti datalta:
ESPOOSSA XXXXXXTIE 8
RAHATON ASIAKAS. MIES-
HENKILÖ PILKKIHAALARIT JA
"RISUPARTA"

Eli jos olet rahaton, sinulla on pilkkihaalarit ja risuparta ja sijaintisi on Espoossa, me tiedämme sen. Armotonta, mutta kyytiä ei heru.

Käytöstapoja!

Katselin Tikkurilan tolpalla tänään juna-aseman touhuja. Viereen pysähtyneen lähijunan kaikki oviväliköt olivat niin tupaten täynnä ihmisiä ettei sinne enää tunkemallakaan näyttänyt mahtuvan lisää. Seisomatilaa olisi ollut penkkien vieressä vapaana vaikka kuinka, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki seisoskelijat olivat oviaukoissa.

Sitten kyytiin pyrkii nainen lastenvaunujen kanssa. Ovella seisoskelevat eivät senvertaa viitsi nähdä vaivaa, että siirtyisivät hieman peremmälle vaan lastenvaunuja työntäneelle naiselle sanottiin tylysti vaunun olevan täynnä. Ja tylysti ovella seisoskelleet eivät olleet mitään nuoria huligaaneja vaan edustivat molempia sukupuolia ja useampia ikäryhmiä.

Mediassa ja muualla saarnataan aina nuorien huonoista käytöstavoista ja kuinka eivät osaa antaa linja-autossa paikkaa jne. Kyllä meille on ainakin opetettu kyseiset asiat jo alakoulusta lähtien ja raskaana oleville naisille ja vanhuksille annetaan tilaa vaikka tämä tarkottaisi oman paikkansa menettämistä junassa/bussissa. Miksei sama koskisi myös lastenvaunuja työntävää naista? Nuoret eivät myöskään ole ainoita joita nämä "kohteliaisuussäännöt" koskevat..

perjantai 22. tammikuuta 2010

Kuljettaja tulossa hulluksi?

Saavuin tilausosoitteeseen Louhelassa ja asiakas nousi kyytiin. Asiakas ei muistanut tarkkaa katuosoitessa, mutta lupasi kuitenkin neuvoa kunhan nyt aluksi lähtisin ajamaan lähellä sijaitsevan huoltoaseman suuntaan. Matkalla tämä etupenkillä istuva nainen sitten soitti jonnekin (vai soittiko) ja kysyi tarkempaa osoitetta ja kertoi sen minulle ennenkuin lopetti puhelun. Laivurinkujalle.

Naputtelin osoitteen navigaattoriin ja sitten alkoi seuraava keskustelu..
A: Ei laivurinkujalle..
M: Ettekö te juuri sanoneet puhelimessa laivurinkujan osoitteeksi?
*Asiakas tuijottaa hömistyneenä*
A: En minä kertonut puhelimessa osoitetta, soitin taksin keskuksen kautta. Ja Laajavuorenkujalle ollaan menossa..
M: Niin mutta äsken te sanoitte puhelimessa Laivurinkujan?
A: Ei mutta..
M: Niin siis äsken puhelimessa.. vai puhuitteko takapenkkiläisen kanssa?
A: Minä puhuin teille ja sanoin että Laajavuorenkujalle..

Tässä vaiheessa olin jo itse niin häkeltynyt, että annoin asian olla ja ajoin Laajavuorenkujalle. Asiakas kyllä varmaan piti minua seinähulluna kun hihittelin koko matkan ja mietin että kumpi tässä on enemmän sekaisin ja puhuiko asiakas todella puhelimessa vai mitä hittoa..

maanantai 18. tammikuuta 2010

Poliisin valvontaa

Kollega tuli varoittamaan minua lentoasemalla suojatien eteen pysähtymisestä. Pysäköiminen viittä metriä lähemmäs suojatietä on kielletty myös lentoasemalla ja poliisi on muistuttanut muita taksinkuljettajia säännöstä 50€ pikavoitolla.

Siis juu, kyllähän minä muistan että poliisin tehovalvonnasta lentoaseman alueella varoitettiin datalla, mutta en tosiaan ajatellut että se koskee myös terminaalien taksiasemien jonotuspaikkoja. Nämä jonotusalueet ovat siis kaksikaistaisia, muulta liikenteeltä puomein suljettuja teitä. Kaksi taksia jonottaa rinnakkain, monta peräkkäin. Välissä on myös muutama suojatie jalankulkijoita varten ja näissä kohdissa taksit odottavat kiltisti suojatien takana, eivät tietenkään suojatien päällä. T1:n jonotusalueella on lisäksi kaksi suojatietä lähes peräkkäin ja niiden väliin ei mahdu välttämättä yhtään autoa jos viiden metrin sääntöä noudatetaan. Tämä tarkoittaa n. 20m käyttämätöntä aluetta jonotuspaikassa.

Tietenkään takseille ei pitäisi antaa mitään erivapauksia, mutta tällaisessa paikassa asiaa voisi minusta katsoa hieman läpi sormien. Jono ei kuitenkaan liiku suojatien yli kuin yksi auto kerrallaan ja takaa ei pääse kukaan aiheuttamaan jalankulkijoille giljotiini-efektiä, kun suojatietä ylittämässä ovat vain kävelyvauhtia kulkevat taksit. Toinen paha paikka takseille on T2:n jättöpaikat. Terminaalin ylätasanteella on useampi suojatie, tilaa äärettömän vähän ja varmaankin puolet alueesta on varattu linja-autoille pysähtymiskielloilla. Kuinka siihen olisi tarkoitus sovittaa auto asiakkaan poisjättämistä varten etenkin jos poliisi valvoo tehostetusti kaikkia pysäköintisääntöjä. Voi olla kova pala maksaa 50€ pienestä virheestä.

Ps. Poliisi valvoo tehostetusti bussikaistojen väärinkäyttöä Helsingissä ja Espoossa alkaen tänään. Valvonta toteutetaan automaattisella valvontakalustolla. Ajakaahan ihmisiksi.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kiertoajelulla

Otsikosta huolimatta en valinnut tällä(kään) kerralla virheellistä reittiä tai ajanut pieleen. Ei, nyt oli kyse hieman vanhemman pariskunnan saamasta Helsingin keskustan kiertoajelusta.

Kyseinen pariskunta tuli aamun pikkutunneilla kyytiin Vantaan puolelta ja kohteena oli asunto Helsingin ydinkeskustassa. Mannerheimintielle päästyämme, alkoi takapenkiltä kuulua hämmästelyn ääniä.
- Siis täällähän on väkeä ku päiväsaikaan!
- Katso mikä määrä autoja.. ja takseja suurin osa.
- Noikin on ihan ku kaupoista vasta tulossa
- Täytyy olla varovainen ettei kukaan hyppää alle.. täähän on ihan ällistyttävää.

Kieltämättä keskustassa on aika villi meno öisin ja laitoinkin ovet varmuuden vuoksi lukkoon, kun väkeä pyrki taas sisään ovista ja ikkunoista. Itse olen kuitenkin tottunut siihen, että aamuyöstä Helsinki ei ole mikään uinuva pikkukylä. Kymmenen jälkeen tavallisesti nukkumaan menevälle vanhemmalle pariskunnalle yllätys voi kuitenkin olla aika suuri, jos sattuu aina nukkumaan "tavalliseen" aikaan.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Turisteja huijaamassa

Olin taas tavalliseen tapaani lentokentällä huijaamassa turisteilta rahaa virheellisillä reittivalinnoilla.. tai siis noutamassa asiakkaita ihan "normaalisti". T2:sta kyytiini sattui ulkomaalaisen näköinen, englantia puhuva nuorehko mies. Kohde oli Helsingin Herttoniemenrannassa. Matkalla asiakas kyseli Suomen säätilasta ja maksutavoista, kuten useat Suomessa harvemmin käyvät ulkomaalaiset asiakkaat kyselivät.

Siihen aikaan vuorokaudesta (yö) en edes kysynyt asiakkaan reittitoiveita, koska oletin ettei hän erityisemmin tunne seutuja ja mielestäni keskustan kautta vievä reitti oli siihen vuorokaudenaikaan paras ja ainut vaihtoehto mikä minulle tuli edes mieleen. Vääksyntien kohdalla asiakas kuitenkin aloitti protestin ja oli kovasti sitä mieltä, että jostain "Ikean" ja "kehän" kautta olisi pitänyt ajaa. Muut taksit olivat kuulemma ajaneet toista kautta ja matkan hinta olisi enimmillään 27€. Asiakas myös ilmoitti asuvansa Herttoniemenrannassa, joten tiesi varmasti mitä kautta sinne ajetaan. Kaikesta huolimatta en lähtisi edes päiväsaikaan tuollaista hintaa lupaamaan kenellekään Helsingin keskustaan tai esimerkiksi Herttoniemen suuntaan matkaavalle. Muutenkin on otettava huomioon, että lentokentältä pois lähtiessä matkan hintaan tulee ylimääräinen kahden euron suuruinen lentokenttälisämaksu ja yö- ja päivälähtömaksun hintaero on huomattava.

En tiedä sitten kuvitteliko asiakas oikesti jonkun muun reitin tulevan halvemmaksi ja luuli minua joksikin turisteja huijaavaksi taksikuskiksi, vai yrittikö hän huijata kenties minua vakuuttavalla turistiesityksellään. Jokatapauksessa, tulen jatkossakin ajamaan "keskustan" kautta ellei asiakas sitten erikseen toivo jotain toista reittiä.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Suomi-spurgu-suomi

Aina silloin tällöin tämäkin sanakirja täytyy kaivaa esiin. Viimeyö oli yksi näistä hetkistä. Uudenvuoden juhlinta oli kovassa vauhdissa ja elettiin sellaista vuorokaudenaikaa, jossa suurin osa juhlijoista kokee jo laskuhumalan tunkkaiset tuulet. Tämä kyytiin kivunnut hieman vanhempi pariskunta oli sellaisessakin tuiskeessa, ettei autoon nousemisestakaan tahtonut tulla mitään. Määränpäästä sain vielä selvää, mutta kaikkeen muuhun tarvittiin kyllä tulkkia tai suomi-spurgu-suomi-sanakirjaa.

Mies: Mshhäää oonh taihtelija
Nainen: Jhuuuu mun ukkkoh on taiteiljjjja
Kuljettaja (that's me): No sepä mukavaa..
M: Jshhh miinnä makshhan
N: Et massha minä makssan, älhää hättäile, minä makshan.
M: Ooo hhhuroora hiljaa
N: Mthää sää sannnoit?
M: Mää oonhh ihasstunu täshhhään kuskhhkiiin
N: Joopajh
M: Äkkshhs tässhtk okeeeeiljee
K: Anteeks?
N: Ei mennnä nuuughukmaan viellä.. mmulla on vähn akaljaa kttoona

Ja tällaista viihdyttävää keskustelua kävimme koko matkan Tikkurilasta Järvenpäähän. Itse koitin vain hymyillä ja esittää kohteliasta, vaikken ymmärtänyt puoliakaan siitä mitä tämä "taiteilijasielumme" yritti minulle sanoa. Sen käsityksen kuitenkin sain, että ennen nukkumaanmenoa olisi vielä tarkoitus vähän keittoa maistella. No, hauskaa uutta vuotta heille, samaten lukijoille!