lauantai 26. joulukuuta 2009

Beeeeeämweeeee

Heipodei. Intti on vielä kesken, mutta ostin itselleni uuden siviiliauton ja nyt pitää sitten paiskia vapailla töitä mahdollisimman paljon. Tämän johdosta olinkin viimeyönä töissä ja normaalin V70 D5 AWD-nelivedon sijaan olin tuuraamassa toisella autolla, BMW 520d farkulla.

Ensin ne ihan kivat jutut..
Volvoon tottuneena minulla meni varmaankin 2-4 tuntia tottua BMW:n ominaisuuksiin ja olemukseen, mutta tämän jälkeen auto tuntui todella mukavalta ja pääsin ikäänkuin pelin henkeen mukaan. Vaihtaminen oli Volvoon verrattuna äärettömän tasaista, niin tasaista ettei sitä juuri huomannut mistään muusta kuin äänestä ja kierrosmittarista. Vaikka Bemarin 2-litrainen turbodieseli jääkin iskutilavuudessa toiseksi Volvon D5-moottorille, oli BMW kaikin puolin tehokas ja urheilullinen. BMW:n automaattivaihteisto ei huudattanut moottoria kuten Volvossa, vaan kierrokset pysyivät kohtuullisina ja vääntöä löytyi silti. "Napakaksi" luonnehdittu jousitus oli myös juuri sitä itseään.. ei siis paskaa, vaan napakka.
Myös asiakkaat tuntuivat tavallista tyytyväisemmiltä. Kukaan ei kysynyt "Onks tää joku Volvo vai Toyota?". Asiakkaille oli heti selvää, että nyt ollaan BMW:n kyydissä.

Sitten ne vähän vähemmän kivat..
Viimeyönä alkoi sitten todella mukava lumimyräkkä. Lunta tuli senverran kiivaaseen tahtiin, että tiet olivat muutaman tunnin sisällä aivan lumen peitossa. Tuulilasille satava lumi jäätyi pyyhkijänsulkiin kiinni ja jäätä sai olla jatkuvasti hakkaamassa niistä irti tai toisena vaihtoehtona oli pitää hatustaan kiinni ja käyttää etulasin defrost-toimintoa. Tästä ongelmasta Volvo tuskin olisi selviytynyt yhtään sen paremmin/huonommin..
..Mutta siitä maassa makaavasta lumesta Volvon neliveto olisi selvinnyt aivan ongelmitta. Mikään ihmepelastaja sekään ei ole, mutta viimetalven perusteella harvassa ovat ne kerrat kun neliveto lähtee suttaamaan tai että ajonvakautus joutuu puuttumaan peliin (tai no kai myös nelivedon toimintaa voi pitää jonkinlaisena ajonvakautuksena). Bemari oli kuitenkin takavetoinen ja ennen pelkästään etuvetoisia autoja ajaneena tuo takavetoisuus vaati hieman opettelua. Jos työnnät auton vähänkään harkitsemattomaan paikkaan, ei se tule pois sieltä ilman apua. Työnantajani aina vitsaileekin, kuinka mukavaa takatuuppareita on vedellä ojanpenkoista ylös nelivetovolvolla.

Näillä keleillä esimerkiksi Volvon neliveto on kyllä se ainut ja oikea vaihtoehto, kesäkeleillä ottaisin varmasti BMW:n. Ensiyönä taas töissä BMW:llä, katsotaan miten käy.

Ei kommentteja: