sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Ennakoivaa taksikäyttäytymistä

Yksi viimeyön asiakkaista pyysi minua pysähtymään matkalla McDonaldsin pihaan. Pikaruokaa ei ollut menossa hakemaan, vaan sanoi käyvänsä oksentamassa väkisin, ettei sitten tule myöhemmin matkalla taksiin. Sormet kurkkuun, pikainen ennakoiva vatsalaukun tyhjennys ja matka jatkuu.

Kätevää, sanoisin. Tulee paljon halvemmaksi kuin taksiin oksentaminen!

perjantai 29. tammikuuta 2010

Liukastelemassa

Olimme tuossa keskiviikkoiltana autoilijan ja toisen kuljettajan kanssa harjoittelemassa liukkaanajoa Vantaan myllykylässä. Ajoharjoittelu oli tarkoitettu vain takseille ja niiden kuljettajille, paikalla oli myös keskiuudenmaan pelastuslaitos, Vehon edustaja ja ST1.

Homma alkoi pelastuslaitoksen pitämällä "toiminta onnettomuustilanteessa"-koulutuksella. Itse olen saman esitelmän katsellut läpi reilu vuosi sitten taksikurssilla, joten minut ja vastaavat tapaukset vapautettiin ST1:n pullakahvitarjoilun pariin. Kuuntelin toki osan esitelmästä uudelleen ihan kertauksen vuoksi.

Alkulöpinöiden jälkeen siirryimme autoihin (osa tuli takseilla, osa henkilökohtaisilla autoillaan) ja radiopuhelimet mukana radalle. Paikalla oli kouluttajat neuvomassa ja antamassa palautetta radiopuhelimitse ja voin kertoa että palaute oli ainakin suoraa. "Vituikshan se meni" ja "No ihan hyvin meni, tosin vauhti oli sellanen jota mun isoäitikin käyttäisi". Meitä kun oli usea kuljettaja samassa autossa, ajoimme jokaisen radan läpi ja vaihdoimme kuskia auton sisällä. Tätä jatkettiin sitten lähes kyllästymiseen asti..

Mainitsin alussa paikallaolijaksi myös Vehon edustajan. Mukana oli kolme uutukaista Mercedes Benziä, C-sarjan farmari, E-sarjan sedan ja GLK-sarjan nelivetomaasturi. Kuten sanoin, omalla autolla ei tarvinnut ajaa aivan kyllästymiseen saakka, vaan Vehon esittelyautot olivat vapaasti ajettavissa radalla. Tulihan noita kaikkia kokeiltua ja jokaisessa oli omat piirteensä. C-sarja oli mielestäni aivan liian pieni taksikäyttöön ainakin takatilojensa puolesta, mutta muuten varsin mukava peli. Kyseiseen autoon oli lisävarusteena valittu mm. adaptiivinen "ilmapenkki", eli ajotilanteen mukaan (ja manuaalisesti) istuimen mm. sivutuissa olevat pienet ilmatyynyt täyttyivät ja tyhjenivät. E-sarjan sedan oli varsin laadukkaan oloinen ja edellinen E-sarjahan on varsin yleinen taksikäytössä. Uutta E-sarjaa tullaan varmasti näkemään taksiliikenteessä yhä enemmän ja enemmän. "Erikoisuutena" tässä mallissa oli istuinvöiden esikiristimet. Mikään ameriikankeksintöhän tuo ei ole, mutta hyvin tuntuivat toimivan ja hätäjarrutuksessa vyöt kiristyivät takkia vasten melko voimakkaasti. Viimeisenä (muttei vähäisimpänä) koeajoimme GLK-mersua. Neliveto säilytti pidon varsin hyvin vaikka alla oli kitkarenkaat ja jäinen alusta. Sisätiloiltaan auto oli melko tilava ja sopisi varmasti myös taksikäyttöön. ESP puuttui muidenkin mersujen lailla ajoon aika radikaalisti ja katkaisi tehonlisäämisen lähes kokonaan ennenkuin pito saatiin täysin takaisin.

Varsin mukava iltapäivä oli loppujenlopuksi. Radalta piti lähteä suoraan töihin ja hetken olikin vaikea ajaa "normaalisti", kun ensin oli kolme tuntia painanut kaasu pohjassa ja kylki edellä. Kenties tällaisia tilaisuuksia voidaan jatkossa hyväksikäyttää "ammattipätevyyden" mukaisissa jatkokoulutustilanteissa. Itse näen tällaisen harjoittelun olevan ainakin hyödyllisempää kuin taksilain kertaaminen oppitunneilla.

Kohde hukassa

Tällä kertaa kohde oli hukassa asiakkaalta ja sai tartutettua sen myös minuun.

Ulkomaalaisilla lentokentän kautta kyytiin kipuavilla matkustajilla on usein tulostettu paperilappu, jossa lukee hotellin nimi ja osoite. Asiakas saattaa näyttää kyseistä paperia, jos ei osaa esimerkiksi lausua hotellin nimeä. Näin kävi myös viimeyönä. Asiakas tulee T1:stä kyytiin, näyttää paperia ja sanoo "Hotel Zon". Meikäläinen katseli silmät pyörällään paperia ja lunttasin sieltä osoitteen, porkkalankatu 3, ruoholahti. En ollut ikinä ennen kuullutkaan hotelli Zonista.

Matkan päätteeksi saavuimme Porkkalankatu kolmeen ja pihalla oleva yrityksiä esittelevä kyltti kertoi myös hotelli Zonin sijaitsevan pihassa. Mitään hotellin ovea en kuitenkaan nähnyt ja ainut ovi rakennuksessa taisi johtaa Kemiran konttoriin. Selitin asiakkaalle, etten tiedä missä hotellin sisäänkäynti on. Asiakas tarjosi paperia uudestaan ja kysyi jos voisin soittaa paperilla näkyvään puhelinnumeroon.

*TUUT TUUT*
P: HotelZon, Maija Mehiläinen
M: Vantaan taksista hyvää iltaa, etsitään tässä asiakkaan kanssa hotelli Zonia, mutta ei tunnu oikein löytyvän.
P: *muminaa*... ...meillä ei ole hotelleja ollenkaan, olemme hotellivarauspalvelu.
M: *facepalm*, ahaa tuota.. hetkinen, ei mitään, kiitos kuulemiin.

Viimeisen lauseen aikana käänsin taitellun paperin auki ja löysin piilotetulta sivulta tekstin: "Radisson SAS blue seaside". Selvitys asiakkaalle ja sitten kohti oikeaa hotellia. Onneksi Seaside-hotelli sijaitsee länsisataman vieressä, eli ei kovinkaan kaukana Porkkalankadusta. Muuten olisi tullut asiakkaalle kallis keikka.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Lentokenttäsekoilua

Vaikea ymmärtää miten Helsinki-Vantaan T2:sen taksiaseman ympäristö tuntuu tuottavan vaikeuksia niin monelle. Taksiaseman "laituri" on täysin aidattu metallikaiteilla, kylteillä ja erilaisilla köysillä ja nauhoilla. Pienimmätkin kolot metallikaiteiden päädyissä on suljettu "Ei kulkua"-kylteillä. Laiturialueelle päästäkseen on kaikenlisäksi käveltävä hieman sokkelomaisen jonotuskäytävän läpi. Bussialueelle vievät suojatiet löytyvät taksiaseman molemmilta puolilta..

Kaikesta tästä huolimatta harmittavan moni lentomatkustaja eksyy hortoilemaan sinne taksien sisään. Ensin he kävelevät koko jonotussysteemin läpi ja sitten osa kävelee taksien välistä bussipysäkeille (joutuvat silti kiertämään takaisin suojatielle, sillä bussipysäkkien katosten takaseinä on taksiaseman suuntaan) ja osa kävelee määrätietoisesti ensimmäistä taksia kohti ja hyppäävät sitten suojatielle juuri kun olet avaamassa heille ovia ja nappaamassa laukkuja auton kyytiin vaikuttaen joltain sisäänheittäjältä. Vielä enemmän harmittaa kun edellä kävelee joku ensimmäisen auton ohi bussipysäkille ja perässä tulee maksava asiakas. Toisena oleva auto lastaa toisen asiakkaan kyytiinsä ja itse jäät nuolemaan näppejäsi kun sinun asiakastasi ei taksikyyti kiinnostanutkaan. Hiljaisena aikana seuraava poka saattaa tulla vasta esim. 30min kuluttua ja takanasi ollut auto veivaa vahingossa kyytisi. Kyllä vituttaa, molempia.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Rahaton

Viesti datalta:
ESPOOSSA XXXXXXTIE 8
RAHATON ASIAKAS. MIES-
HENKILÖ PILKKIHAALARIT JA
"RISUPARTA"

Eli jos olet rahaton, sinulla on pilkkihaalarit ja risuparta ja sijaintisi on Espoossa, me tiedämme sen. Armotonta, mutta kyytiä ei heru.

Käytöstapoja!

Katselin Tikkurilan tolpalla tänään juna-aseman touhuja. Viereen pysähtyneen lähijunan kaikki oviväliköt olivat niin tupaten täynnä ihmisiä ettei sinne enää tunkemallakaan näyttänyt mahtuvan lisää. Seisomatilaa olisi ollut penkkien vieressä vapaana vaikka kuinka, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki seisoskelijat olivat oviaukoissa.

Sitten kyytiin pyrkii nainen lastenvaunujen kanssa. Ovella seisoskelevat eivät senvertaa viitsi nähdä vaivaa, että siirtyisivät hieman peremmälle vaan lastenvaunuja työntäneelle naiselle sanottiin tylysti vaunun olevan täynnä. Ja tylysti ovella seisoskelleet eivät olleet mitään nuoria huligaaneja vaan edustivat molempia sukupuolia ja useampia ikäryhmiä.

Mediassa ja muualla saarnataan aina nuorien huonoista käytöstavoista ja kuinka eivät osaa antaa linja-autossa paikkaa jne. Kyllä meille on ainakin opetettu kyseiset asiat jo alakoulusta lähtien ja raskaana oleville naisille ja vanhuksille annetaan tilaa vaikka tämä tarkottaisi oman paikkansa menettämistä junassa/bussissa. Miksei sama koskisi myös lastenvaunuja työntävää naista? Nuoret eivät myöskään ole ainoita joita nämä "kohteliaisuussäännöt" koskevat..

perjantai 22. tammikuuta 2010

Kuljettaja tulossa hulluksi?

Saavuin tilausosoitteeseen Louhelassa ja asiakas nousi kyytiin. Asiakas ei muistanut tarkkaa katuosoitessa, mutta lupasi kuitenkin neuvoa kunhan nyt aluksi lähtisin ajamaan lähellä sijaitsevan huoltoaseman suuntaan. Matkalla tämä etupenkillä istuva nainen sitten soitti jonnekin (vai soittiko) ja kysyi tarkempaa osoitetta ja kertoi sen minulle ennenkuin lopetti puhelun. Laivurinkujalle.

Naputtelin osoitteen navigaattoriin ja sitten alkoi seuraava keskustelu..
A: Ei laivurinkujalle..
M: Ettekö te juuri sanoneet puhelimessa laivurinkujan osoitteeksi?
*Asiakas tuijottaa hömistyneenä*
A: En minä kertonut puhelimessa osoitetta, soitin taksin keskuksen kautta. Ja Laajavuorenkujalle ollaan menossa..
M: Niin mutta äsken te sanoitte puhelimessa Laivurinkujan?
A: Ei mutta..
M: Niin siis äsken puhelimessa.. vai puhuitteko takapenkkiläisen kanssa?
A: Minä puhuin teille ja sanoin että Laajavuorenkujalle..

Tässä vaiheessa olin jo itse niin häkeltynyt, että annoin asian olla ja ajoin Laajavuorenkujalle. Asiakas kyllä varmaan piti minua seinähulluna kun hihittelin koko matkan ja mietin että kumpi tässä on enemmän sekaisin ja puhuiko asiakas todella puhelimessa vai mitä hittoa..