Lobbu

Toistaiseksi se on nyt loppu. Toistaiseksi viimeinen vuoro ohi. Kenties tulen vielä joskus viikonloppuvapailla tai intin jälkeen ajamaan joitain vuoroja, mutta ainakin näin toistaiseksi se on ohi. Viimeisen vuoron kunniaksi sain työajalla seurata uskomattoman kaunista auringonlaskua vuoro meni muutenkin kohtuullisen nappiin. Tuli pieni deja-vu-ilmiökin koettua, kun erään Hiekkaharjussa asustelevan naisen työmatka lentokentälle tapahtui minun kyydissäni jo toistamiseen kahden päivän sisällä. Eipä tarvinnut ainakaan erikseen kysyä asiakkaalta kohdetta.

Loppuun hieman tilastotietoja:

Kilometrit: n. 14 000km
Tunnit: n. 450h
Vitutuksen määrä: n. liikaa

Viimeisiä viedään

Näillänäkymin ajan toistaiseksi viimeisen vuoroni huomenna. Seuraavalla viikolla alkaa sitten piiiiiiiiiitkä marssi Kouvolan Vekaranjärvellä, eli armeijan palvelus edessä. Palveluksen kesto on vielä täysin avoin, joten tulevasta taksiurastani ja bloggaamisesta ei ole toistaiseksi mitään tietoa. Kannattaa kuitenkin seurata säännöllisen satunnaisesti blogia, josko olisin vaikka lomilla ajanut muutaman vuoron ja tehnyt niistä merkintöjä blogiini.

Taas näitä..

..jotka kuvittelevat omistavansa koko maailman.

Kyyti lentokentältä Helsinginkadulle. Asiakas pyysi minua ajamaan jalkakäytävälle kulman takana, mutta kohdalla huomasimme, että jalkakäytävällä oli toinen auto tiellä. Katukivetys oli auton takana niin korkea, etten viitsinyt ajaa siitä ylös, vaan sanoin ajavani seuraavan suojatien kohdalta jalkakäytävälle.

A: Ei käy, minä en kävele yhtään pidemmältä
M: Menen vaan muutaman metrin eteenpäin..
A: Ei.
M: No enhän mä tähän keskelle tietä voi jättää.. jos sieltä tulee muita autoja.
A: No vaikka tulisikin, ne voi odottaa

Seuraavalla kerralla tarjoan samanlaiselle mäkättäjälle ilmaisen paluukyydin takaisin lentokentälle, josko sieltä löytyisi auto jolla voi pysähtyä keskelle risteysaluetta hoitamaan maksua.

Setä hei..

Viimeyönä ajoin Martinlaakson taksitolpalle, kun siellä oli muutamia ihmisiä jonossa. Eräs mieshenkilö käveli kohti taksia, kun nuoremmat kaverit estivät hänen pääsyn taksiin ja ilmoittivat olleensa ensimmäisiä. En kuitenkaan suostunut ottamaan viittä henkilöä kyytiin, joten he ohjasivat mieshenkilön kyytiini sanoin "Setä hei, ota sä tää taksi!"

A: Voi v*ttu..
A: Vai setä! Kaikkea sitä kuulee.
A: Ei mitään kunnioitusta nuorisolla.. no sisäkin olet tollanen kakara vielä.
M: No sedällä ei ole nyt paljon varaa sanoa..

"Setä" kirosi koko loppumatkan nykynuorison käytöstä ja minä naureskelin tuota huvittavaa nimitystä ja sen aiheuttamaa reaktiota vielä pitkään. Pitihän sitä sedälle hieman vitsailevaan sävyyn näyttää, ettei minuakaan sovi kakaroitella.

Autoilijoille

Arvoisat kanssa-autoilijat.
Röökinkatkuisesta ja pelottavasta ulkokuorestamme huolimatta, me taksinkuljettajatkin olemme ihmisiä (ainakin osa meistä). Me otamme kyllä paikkamme liikenteessä, jos tarve vaatii, mutta pyrimme myös joustamaan liikenteessä jos sitä vain osataan pyytää. Taksin vakiovarusteisiin ei kuulu kristallipalloa, joten jos haluat saada tilaa, osoita se esimerkiksi vilkulla. Kaikenlaiset liikenneturvallisuutta vaarantavat turbo-ohitukset ja muut taksinkuljettajan kesytys-yritykset vain ruokkivat kuljettajaa ja päästävät hänen sisäisen villipetonsa valloille.

Yksinkertaistettuna: Käyttäkää vilkkua -jopa kiertoliittymässä.

Taksinkuljettaja on aina oikeassa

Tai ainakin silloin, jos olet itse väärässä. Ja taksinkuljettaja myös pitää huolen siitä, että tiedät olleesi väärässä.

Viimeyönä Tikkurilan asemalta tuli kyytiin nainen, joka pyysi päästä Jokelaan. Asiakas oli siis sarjaa "Kotiosoitteeni on valtionsalaisuus, eikä edes taksinkuljettaja saa sitä tietää. Lähtiessäkin tilaan taksin lähimmälle huoltoasemalle". Tyydyin kuitenkin määränpäähän sellaisenaan, ja ajoin Jokelan keskustan lähelle. Keskustan lähellä kysyin, neuvooko asiakas reitin tästä eteenpäin, vai antaako hän tarkan osoitteen.

A: Ei ei ei Teboilille saakka, nyt me mentiin jo ohi..
M: Käännynkö takaisin?
A: Ei, mene seuraavasta vasemmalle.
A: Ja voisit laittaa ton mittarin kiinni kun kierrettiin ihan kamalasti.
---
A: Pysäytä tähän kääntöpaikalle.
M: 54,30€, kiitos
A: Pitäishkö meidän noustha tohon lumihankeen tappelemaan?
M: Onko siihen jotain aihetta?
A: No minunmielestäni on, ajoit kiertotietä, kyllä sun pitäis navigaattoriin luottaa jos et tunne paikkoja.
M: No minua on aivan turha syyttää siitä kiertoreitistä (joka oli itseasiassa vain ~1km pidempi eli 1,30€)
A: No ketäs sitten?
M: Te ette antaneet osoitetta, vaikka minä sitä kysyin.. Navigaattori ei osaa lukea ajatuksia, eli ajoin vain Jokelaan.
A: Enkö muka?
M: No et.

Tässä vaiheessa asiakas maksaa nolona ja mutisee poistuessaan "my bad.."

HiiiRRRRRRRRRRRRvee hampurilainen

Noin 35-40-vuotias nainen astuu kyytiin Tikkurilan asemalta. Matkaa kohteeseen on noin 15 minuuttia.

-Siis voi hitto että oli älyttömän kokonen hampurilainen
-Siis aivan hiRRRRRRRvee
-Aivan älytön, ihan hiRRRRRvee hampurilainen, aivan valtava
-Ei naiselle sais tollasta hampurilaista antaa, aivan tajuton.
-Siis se oli niin hiRRRRveän kokonen, että enhän mä jaksanut sitä syödä vaan laitoin siististi pakettiin ja jätin kadunvarteen.. ei siinä näkynyt roskista vieressä. (Ei ehkä näkynyt, mutta kaksi metriä taksitolpan suuntaan, olisi löytynyt)
-Kun mä sain sen hampurilaisen ni ajattelin että tää on ihan hiRRRRRRvee.. siis majoneesit tuRRRRRsus vaan mun vaatteille ja käsiin, kiva mennä kotiin takki majoneesissä.
-Aivan hiRRRRRRvee, voitko kuvitella.. olisit nähnyt sen!
-Ja se ei ollut edes mikään jättiburgeri, vaan ihan tavallinen kebabhampurilainen..
-Tästä sitten vasemmalle.
-Aivan hiRRRRRRRRvee